Tuore tutkimus:
Neuvostoliitto lopetti Karjala-keskustelun lakkauttamalla Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan
Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan lakkauttaminen vuonna 1956 ei ollut suinkaan mikään suopea ele Suomea kohtaan. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti lopettaa Suomessa alkanut Karjalan palauttamiskeskustelu.Tähän tulokseen päätyy tutkija Osmo Hyytiä tuoreessa teoksessaan "Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta 1940-1956. Kansallinen tasavalta?".
Sotien jälkeen Suomessa lisääntyivät esitykset Karjalan tai ainakin sen osan palauttamisesta. Tätä esitti mm. Urho Kekkonen pääministerinä. Asialla olivat myös monet muut.
Hyytiän mukaan keskustelu koettiin Neuvostoliitossa kiusalliseksi. Kun vaatimukset eivät loppuneet, päätettiin neuvostotasavallan lakkauttamisesta. Tarkoituksena oli selkeästi ilmoittaa, että raja on lopullinen.
Ulkomailla Neuvostoliiton päätös tulkittiin kuitenkin jollain lailla suopeaksi eleeksi Suomelle. Tämä käsitys tuli yleiseksi myös Suomessa, koska se sopi ajan henkeen.
Arkistolähteet kuitenkin osoittavat tulkinnan vääräksi. Hyytiän mukaan Neuvostoliitto halusi lopettaa keskustelun Karjalan palauttamisesta, ja se myös loppui.
Mielenkiintoinen lisä nykyiseen keskusteluun
Teos antaa siten mielenkiintoisen lisän nykyiseenkin Karjala-keskusteluun. Hyytiä ei kuitenkaan halua millään lailla yhdistää tutkimustaan nykykeskusteluun; hänen tutkimusajankohtansa päättyi vuonna 1956.
Hyytiän tutkimus on perustutkimus karjalais-suomalaisesta neuvostotasavallasta. Tähän mennessä tästä neuvostotasavallasta on tiedetty Suomessa hyvin vähän.
Neuvostotasavalta perustettiin heti talvisodan päätyttyä keväällä 1940. Siihen liitettiin lähes kokonaan rauhanteossa Suomen luovuttamat alueet. Sen johtoon tuli Terijoen hallituksen jäseniä. Neuvostotasavallan perustamisen yhteydessä suomen kielestä tuli toinen virallinen kieli venäjän rinnalle.
Neuvostotasavalta lakkautettiin pian Porkkalan palautuksen jälkeen heinäkuussa 1956. Samalla se liitettiin Venäjän federatiiviseen neuvostotasavaltaan.
Hyytiän tutkimus perustuu Petroskoin ja Moskovan arkistojen materiaaleihin. Nämä aiemmin salassa pidettyjen arkistojen asiakirjat antavat yllättäviä vastauksia ja uutta näkökulmaa moniin auki oleviin kysymyksiin.
Teoksen on julkaissut Suomen historiallinen seura.
STT-VT
10.12.1999
