Torstila: Kriisinhallintaraportti hyväksytään ilman muutoksia huippukokouksessa
EU:n kriisinhallintakykyä koskeva raportti menee läpi huippukokouksessa ilman muutoksia, arvioi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Pertti Torstila keskiviikkona.Suomen johdolla laadittu raportti hyväksyttiin maanantaina EU:n ulkoministerien kesken sen jälkeen kun Torstila virkaveljineen oli viettänyt maanantain vastaisen yön aamukuuteen asti tekstiä hiomassa.
Torstilan mukaan kompromisseja eri jäsenmaiden kantojen välillä on tehty asiakirjan kaikissa osissa.
Huippukokouksessa hyväksyttävä asiakirja vahvistaa, että EU-maat pyrkivät saamaan vuonna 2003 valmiuden lähettää rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin 15 prikaatin eli 50 000-60 000 sotilaan vahvuisen joukon. Saman verran EU-mailla on jo nyt Kosovossa ja Bosniassa.
Joukon tulisi voida toimia vuoden ajan ja kyetä hoitamaan itse johtonsa, tiedustelunsa ja liikkumisensa, käyttäen mahdollisesti tukena ilma- ja merivoimia.
Tehtävät on raportissa selkeästi rajattu ns. Petersbergin tehtäviin eli kriisinhallintaan, rauhanturvaamiseen ja pelastustehtäviin, eikä EU:n joukolla ole mitään tekemistä kollektiivisen puolustuksen kanssa.
- Ero on aivan kirkas. Me emme ole tekemässä mitään euro-armeijaa, Torstila alleviivasi.
Toiminta-aluetta ei ole rajattu, joten periaatteessa EU voisi lähettää joukkojaan vaikka Itä-Timoriin, mutta Torstila arvioi unionin toiminnan kuitenkin keskittyvän omalle lähialueelle.
Osallistuminen kansallinen päätös
Toimintaa johtamaan perustetaan aluksi väliaikainen poliittinen ja turvallisuuskomitea, jonka tueksi luodaan sotilasasiantuntijoista koostuva sotilaskomitea. Komitean jäseniksi tulevat EU-maiden puolustusvoimien komentajat, mutta päivittäisen suunnittelutyön hoitavat komentajien edustajat.
Myöhemmin muodostetaan myös toimintaa johtava esikunta. EU:n ulkopoliittisella korkealla edustajalla Javier Solanalla on toimintaa tukeva rooli.
Torstila tähdensi, ettei jäsenmaille anneta EU:lta mitään ostoslistaa uusista aseista tai varusteista. Jokainen EU-maa päättää itse, mihin operaatioihin se osallistuu ja mitä voimavaroja se tarjoaa käytettäväksi EU-johtoisiin operaatioihin.
Suomi pystyy jo nyt tarjoamaan operaatioihin lähes kaksi kertaa niin monta sotilasta kuin mitä sen väkilukuun perustuva osuus olisi. Päätökset operaatioista tehdään yksimielisesti.
NATO:n voimavaroja EU tulee tarvitsemaan, sillä unionin jäsenmailla ei ole tarvittavia kuljetuskoneita eikä tiedustelusatelliitteja.
Jäsenmaiden kesken sovittiin, että EU ryhtyy operaatioihin vain siinä tapauksessa, että NATO ei ole kokonaisuutena mukana.
Tuonnempana on selvitettävä tarkemmin, miten EU-johtoisiin operaatioihin voivat osallistua EU:n ulkopuoliset NATO-maat ja muut kiinnostuneet. Jos taas Yhdysvallat lähtee toimintaan mukaan, tullee operaatiosta käytännössä NATO-vetoinen.
Toiminta YK:n "hengessä"
Kriisinhallintaraporttiin ei sisälly ehdotonta vaatimusta, että EU:n operaatioiden pitäisi saada YK:n turvallisuusneuvoston tai ETYJ:n mandaatti. Raportissa todetaan, että EU toimii YK:n peruskirjan hengen mukaisesti ja tunnustaa YK:n johtavan roolin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä.
Reitti kuitenkin jätetään auki EU:n toimia ilman mandaattia, jos suurvaltaristiriidat tekevät päätöksen turvallisuusneuvostossa mahdottomaksi. Näin kävi keväällä Makedoniassa. Kiina esti vetollaan YK-operaation jatkon, koska Makedonia oli tunnustanut Taiwanin.
Portugali jatkaa työtä
Sotilaallista ja siviilikriisihallintaa kehitetään edelleen seuraavien puheenjohtajakausien aikana. Portugali antaa väliraportin ensi kesäkuun huippukokouksessa, ja lopulliset päätökset tehdään vuoden lopulla Ranskan kaudella.
Portugali joutuu selvittämään muun muassa, vaaditaanko uusien tehtävien hoitamiseksi muutoksia EU:n perussopimuksiin. Samoin Portugalin on tehtävä ehdotuksia siitä, miten EU ja NATO ovat toisiinsa yhteyksissä kriisinhallintatehtävien hoidosta.
Torstilan mukaan julkisuudessa on syntynyt väärinkäsitys neljän suuren jäsenmaan Saksan, Ranskan, Italian ja Britannian ehdotuksesta kriisinhallinnasta. Kyseessä on tekninen asiakirja, joka esiteltiin jo lokakuussa virkamiestason kriisinhallintaseminaarissa Helsingissä.
Asiakirjassa selvitetään yksityiskohtaisesti, miten EU:n sotilaallinen päätöksenteko voisi käytännössä toimia. Sitä ei ole vielä käsitelty EU:n elimissä, ja jatkovalmistelu jää Portugalin kaudelle, Torstila huomautti.
STT-MH
10.12.1999
