Uudet hakijamaat erittäin tyytyväisiä
EU:n jäsenyysneuvotteluihin hyväksytyt uudet hakijamaat olivat lauantaina Helsingin huippukokouksessa erittäin tyytyväisiä kohteluunsa.Yksi iloisimpia oli Bulgarian pääministeri Ivan Kostov, joka suihkutti samppanjaa lehdistön silmille tiedotustilaisuudessaan. Kostov piti EU-neuvotteluja yhtenä askeleena kohti NATO-jäsenyyttä ja päinvastoin.
Maltan edustajat pitivät huippukokouksen päätöstä aloittaa neuvottelut uusien hakijamaiden kanssa rohkaisevana. Toiveikkaimman arvion mukaan neuvottelut pääsevät alulleen jo helmikuussa. Myös Malta piti Turkin jäsenehdokkuuden vahvistamista myönteisenä tuloksena.
Romania tyytyväinen Turkin ehdokkuuteen
Romanian presidentti Emil Constantinescu korosti Helsingin laajentumispäätösten historiallista merkitystä. Mahdollista päivämäärää Romanian EU-jäsenyyden toteutumiselle Constantinescu ei halunnut ryhtyä arvailemaan.
Hän piti myönteisenä Turkin jäsenyysehdokkaan asemaa ja neuvottelujen alkamista Bulgarian kanssa, ja ennusti EU:n kaakkoisen sivustan tulevaisuudessa vahvistuvan.
Slovakian pääministerin Mikulas Dzurindan mielestä päätös
kuuden uuden maan ottamisesta mukaan
jäsenyysneuvotteluihin oli Slovakialle historiallinen päätös.
- Itse asiassa tämä on suurin voitto Slovakian valtiolle, hän
sanoi.
Molemmat jäsenehdokkaaksi hyväksytyt uudet Baltian maat, Latvia ja Liettua, vakuuttivat tahtoaan kohdella hyvin kielivähemmistöjään, erityisesti venäläisiä.
Latvia, erityisesti pääministerinsä Andris Skelen suulla, muistutti kokouksen päätöspäivänä tekevänsä parhaansa, että maansa tulisi hyväksi unionin jäseneksi ja vieläpä NATO:n jäseneksi.
Liettuan presidentti Valdas Adamkus oli myös valmiudessa muistuttamaan kokousväkeä siitä, että ensi vuosituhannella on olemassa vain pieniä kansakuntia.
Venäjän kaltaiset laitokset
ovat silloin ohimennyttä aikaa, totesi presidentti Adamkus.
- Toivon Venäjän tulkitsevan tätä näkemystä järkevästi.
Vanhat neuvottelijat ottivat uudet vastaan
Vanhoista jäsenyysneuvottelijoista Tshekin pääministeri Milos Zeman vakuutti uskovansa "täydestä sydämestään" maansa mahdollisuuksiin liittyä unioniin ensimmäisten uusien jäsenmaiden joukossa ja jo vuoden 2003 alussa.
Vastoin yleistä arviota he laskeskelevat, että prosessi saataisiin loppuun jo vuoden 2002 puolivälissä eikä lopussa. Siten jäseneksi ehtisi vuoden 2003 alussa, jos vain jäsenyyden ehdot on siihen mennessä täytetty.
Unkarin pääministeri Viktor Orban oli tyytyväinen Helsingin huippukokouksen loppupäätelmiin EU:n laajentumisen suhteen.
Erityisesti Unkari panee merkille, että jäseneksi pääsy on nyt kiistatta mahdollista 1.1 2003 alkaen. Nyt ei ole enää epävarmuutta siitä, milloin EU on omasta puolestaan valmis ottaman uusia jäseniä.
Slovenian pääministeri Janez Drnovsek korosti, että Slovenian tavoitteena on olla EU:n jäsen vuodesta 2003 alkaen.
Hänen mukaansa Slovenia on edistynyt hyvin neuvotteluissa, eikä Slovenian pääsyä EU:hun voi hidastaa sekään, että unioni päätti perjantaina laajentua lisää.
Puolan lehdistötilaisuudessa käytiin kiivasta keskustelua pääministeri Jerzy Buzekin ja puolalaislehdistön välillä siitä, koska Puolasta voi tulla EU:n jäsen.
Pääministeri Buzek ja myös ulkoministeri Bronislaw Geremek olivat toiveikkaita suhteellisen pikaisen jäsenyyden suhteen, kun taas lehdistö oli epäilevämmällä kannalla.
Buzek toisti jälleen kerran Puolan asettaneen päämääräkseen olla valmis jäsenyyteen vuonna 2003. Ulkoministeri Geremek totesi, että kun EU on ilmoittanut olevansa valmis laajentumiseen vuoden 2002 lopulla, molempien toiveet näyttävät olevan samansuuntaisia.
Viron pääministeri Mart Laar asetti toiveensa Ruotsin puheenjohtajuuskauteen alkuvuodesta 2001.
STT-IA
11.12.1999
