Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tuomas Forsberg hyväksyy puheet "menestyksestä"
"Helsinki jää historiaan laajentumisen kokouksena"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tuomas Forsberg uskoo, että Helsingin huippukokous tullaan muistamaan ennen muuta laajentumista koskevasta ratkaisusta.Helsingissä EU päätti aloittaa neuvottelut kuuden uuden hakijamaan kanssa ja hyväksyä Turkin jäsenehdokkaaksi. Helsingissä linjattiin myös unionin yhteisiä toimia kriisinhallinnassa, mutta siinä tämä kokous jää Forsbergin mielestä vain välietapiksi.
- Merkkipaalu oli enemmänkin edellinen, Kölnin huippukokous, jossa tehtyä avausta nyt vain jatkettiin. Seuraavaksi päätöksiä tullaan tekemään Portugalin ja Ranskan puheenjohtajakaudella.
Lopulta vasta tuleva aika näyttää eri päätösten merkityksen,
Forsberg muistuttaa.
- Pitää myös muistaa, että näiden kahden suuremman asian
varjoon saattaa jäädä jotakin kauaskantoisempaa, esimerkiksi
neuvoston uudistaminen.
- Se voi osoittautua hyvinkin vielä tärkeäksi, vaikka ei herätäkään samanlaisia otsikoita kuin laajentuminen tai kriisinhallinta.
Huippukokousta hehkutettiin jälleen kerran valtionpäämiesten päätöspuheissa "menestykseksi". Forsbergin mielestä Helsingin tapauksessa niin voi perustellusti sanoa.
- Verokiistaa lukuun ottamatta voi kai sanoa, että kokous meni aika lailla toiveiden mukaan. Kyllä kokous on menestys silloin, kun ei tule haaksirikkoa ja asioista päästään sopuun. EU-maat kykenivät sopimaan yhteisen kriisinhallinnan kehittämisestä, mutta eivät verotuksen yhteisistä linjoista.
Forsbergin mielestä tästä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä siitä, millä alueilla yhteisten linjanvetojen tekeminen jatkossa parhaiten edistyy.
- Nyt nähtiin jälleen, että päätöksiä kyetään tekemään, kun kolme suurta - Saksa, Ranska ja Britannia - ovat jostakin asiasta jotain mieltä. Ja jos joku niistä on vastaan, päätöksiä on vaikea saada aikaan.
- Puolustuksen kehittämisestä on suhteellisen hyvä yksimielisyys varsinkin isojen maiden kesken, mutta pitää muistaa, että siinä ollaan vielä alkuvaiheessa ja vaikeita ratkaisuja voi olla edessä. Se on kuitenkin sitä herkintä aluetta.
- Toisaalta kun kysymys on rahasta, erimielisyydet ovat helposti pinnalla. Siellä on helpompi nähdä, kenen pussista otetaan.
Meneekö viesti perille Venäjällä?
EU-maat ottivat Helsingissä silmiinpistävän jyrkästi kantaa Venäjän toimiin Tshetsheniassa. Forsberg pitää menettelyä ymmärrettävänä, mutta epäilee, meneekö viesti perille.
- Voi jopa olla kaikkein epätodennäköisintä, että viesti vaikuttaisi juuri sillä tavalla, kuin sen halutaan vaikuttavan. Näinkin pessimisti voi tässä asiassa olla.
Forsberg muistuttaa, miten Venäjällä uutisoitiin, kun maan pääministeri Vladimir Putin kuunteli EU-johtajien kritiikkiä lokakuussa Helsingissä. Viesti oli pikemminkin, että EU tukee Venäjän taistelua terrorismia vastaan.
- Seurauksena voi myös olla, että kuva EU:sta muuttuu, se koetaan määräileväksi ja Venäjän sisäisiin asioihin puuttuvaksi.
Forsberg arvioi, että jyrkkäsanainen kannanotto saattoi olla tärkeää EU-maiden oman yleisen mielipiteen vuoksi. Oli pakko yrittää saada jotakin tehdyksi.
Myöskään EU:n päätös siirtää teknisen avun rahoja humanitaariseen apuun ei Forsbergin arvion mukaan välttämättä hetkauta paljon mielipidettä Venäjällä.
- Venäjällä yleinen näkemys on, että EU:n antama apu on yleensäkin merkityksetöntä ja että unioni antaa sitä hyödyttääkseen itseään.
Forsberg huomauttaa myös, että avun painottamisesta demokratian ja oikeusvaltion edistämiseen teknisen ja talousavun sijasta on puhuttu aiemminkin ja muutosten tekeminen olisi ehkä tullut esille ilman Tshetsheniaakin.
STT-IA
11.12.1999
