Kurdi-kysymys himmensi turkkilaisten riemua Helsingissä
Ecevit lupasi Turkin täyttävän pian EU-ehdot
Turkin pääministeri Bülent Ecevit vakuutti, että Turkki tulee täyttämään nopeasti Euroopan unionin jäsenyysehdot. Helpottunut Ecevit ei kuitenkaan halunnut arvioida, minä vuonna Turkki voisi mahdollisesti liittyä unioniin.
Ecevit totesi joidenkin EU-maiden uskovan, että maan
jäseneksi tulo kestää useita vuosia.
- Olen varma, että saavutamme tavoitteen paljon
lyhyemmässä ajassa, Ecevit sanoi tiedotustilaisuudessa.
Vuosikymmeniä Euroopan yhdentymisprosessiin pyrkinyt Turkki tulee muovaamaan EU-kartan uuteen uskoon. 63 miljoonan asukkaan ja pinta-alaltaan yli kaksi kertaa Suomen kokoinen maa on valtava markkina-alue.
Islamilainen Turkki on myös ikkuna Aasiaan ja kulttuurisesti suuri haaste.
Kansallisen median edessä Turkin johtajat ja varsinkin ulkoministeri Ismail Cem myhäilivät ympärillään kymmenkunta tummanpuhuvaa turvamiestä. Erilaiset käsitykset ihmisoikeuksista ja kurdivähemmistön tilanne kuitenkin himmensivät salamavalojen säihkettä.
Helsingissäkin nähtiin perjantaina satojen kurdien mielenosoitus. Ecevit torjui kaikki epäilyt kurdien oikeuksien polkemisesta. Pääministerin mukaan kyseessä on pikemminkin Kaakkois-Turkin alueellinen ongelma.
Ecevit vastustaa kuolemantuomiota
Autonomista asemaa tavoitteleva kurdipuolue PKK on käynyt vuosikausia veristä sotaa Turkin hallitusta vastaan. Hiljattain Turkki langetti kuolemantuomion kurdijohtaja Abdullah Öcalanille, mikä aiheutti länsimaissa ankaran vastalauseiden ryöpyn.
Ecevit toisti puolueensa vastustavan kuolemantuomiota, mutta huomautti maan koalitiohallituksen päättävän asiasta. Etenkin kansallinen oikeistopuolue on vaatinut tuomion toteuttamista. Ecevit lupasi pyrkiä poistamaan kuolemantuomion.
Ihmisoikeusongelmien ennakoidaan olevan kenties vaikein asia, kun neuvottelut liittymisestä joskus alkavat.
Turkin entinen pääministeri Tansu Ciller epäilee turkkilaisessa Hurriyet -lehdessä, että EU saattaa lykätä ihmisoikeuksien varjolla Turkin varsinaista jäsenyyttä, mitä Turkin ei pitäisi hyväksyä.
- Kööpenhaminan kriteerit ihmisoikeuksien ja demokratian osalta eivät ole selviä ja tarjoavat tulkinnan varaa, Ciller sanoi.
Ecevit tuomitsi Venäjän toimet
Ecevit arvosteli EU-maiden tavoin Venäjän sotatoimia Tshetsheniassa. Erityisesti hän tuomitsi tappamisen islamilaisen paastokauden ramadan aikana.
Ecevitin mukaan ei ole mikään salaisuus, että Yhdysvallat on rohkaissut Turkin pyrkimyksiä EU:hun. Presidentti Bill Clinton onnitteli Ecevitin mukaan perjantaina ehdokkuudesta puhelimitse.
Turkki haki Euroopan yhteisön täysjäsenyyttä vuonna 1987. Maa aloitti tosin lähentymisprosessin jo 1963.
Turkki on NATO:n jäsen, ja Ecevit arvioi EU:n päätöksen luoda joukot kriisinhallintaa varten vaikeuttavan suhteita Natoon. Hän ilmoitti Turkin vastustavan EU-johtoisten operaatioiden päätöksiä, joissa käytetään NATO:n voimavaroja.
EU-maiden päämiehet hyväksyivät perjantaina Turkin ehdokkaaksi, mutta Turkin ensireaktio oli torjuva. Asia varmistui Javier Solanan johtaman EU:n valtuuskunnan matkustettua Ankaraan selostamaan päätöstä.
Turkin jäsenehdokkuus on kirjattu Helsingin kokouksen loppupäätelmissä siten, että alueongelmiin Kreikan kanssa ja kahtiajakautuneen Kyproksen kysymykseen etsitään ratkaisua.
Teksti sisältää myös vaatimuksen viedä riita Haagin kansainväliseen EU-tuomioistuimeen, jos ratkaisuun ei päästä vuoteen 2004 mennessä. Tällöin asiaa on tarkoitus arvioida uudelleen.
Turkin joukot valtasivat Kyproksen pohjoisosan 1974. Ecevitin mukaan sitä ennen saaressa ei vallinnut demokratiaa. Turkki on ainoana tunnustanut pohjoispuolen autonomisen aseman.
Helsingissä Kyproksen tiedotustilaisuus peruttiin, mutta New Yorkissa Turkin jäsenyyttä Reutersille kommentoinut presidentti Glafkos Clerides ei uskonut päätöksen ratkaiseva saaren kahtiajakoa.
Kyproksen kreikkalaisen ja turkkilaisen puolen edustajat ovat "neuvotelleet" pitkään YK:n välityksellä aluekiistasta. Ongelman tulehtuneisuutta kuvaa se, että Turkin puoleisen osan johtaja Rauf Denktash kieltäytyy istumasta samaan pöytään Cleridesin kanssa.
Kreikan pääministeri Kostas Simitis arvioi Helsingissä Turkin ehdokkuuden ennakoivan uuden ajan alkua maiden välisissä suhteissa. Hän toivoi, että Turkki pystyy täyttämään kaikki siltä vaadittavat EU-ehdot.
STT-IA
11.12.1999
