Suomi tyytyväinen Lomé-sopuun
EU ja 71 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maata eli nk. AKT-maat ovat päässeet sopimukseen yhteistyönsä kehittämisestä. Suomi on erittäin tyytyväinen siihen, että sopimus lopulta saatiin puristettua kokoon yötäpäivää jatkuneissa neuvotteluissa, kertoi alivaltiosihteeri Kirsti Lintonen perjantaina.Poliittinen sopu syntyi kehitysyhteistyöministeri Satu Hassin johdolla. Ratkaisematta on enää joitakin yksityiskohtia, joita hiotaan tammikuussa pidettävään ministerikokoukseen mennessä.
Sopimus kattaa EU:n ja AKT-maiden väliset kauppajärjestelyt sekä EU:n näille maille antaman avun. Uusi Lomé-sopimus tulee Lintosen mukaan olemaan hyvin toisennäköinen kuin mitä Togon pääkaupungissa vuonna 1975 alunperin allekirjoitettu sopimus on ollut.
Sopimus pyrkii siihen, että EU:n ja AKT-maiden väliset kauppajärjestelyt ovat pidemmällä tähtäimellä WTO-kelpoisia. EU on aiemmin myöntänyt entisten siirtomaidensa tuotteille suosituimmuusaseman, mitä Maailman kauppajärjestö WTO ei ole hyväksynyt.
Kiintiöjärjestelmä on mm. johtanut banaanisotaan Yhdysvaltain ja EU:n välillä.
Sopimus pyrkii Lintosen mukaan "tukemaan AKT-maiden kapasiteettia, jotta ne jonakin päivänä voisivat olla mukana maailmankaupan valtavirrassa".
Sopimuksen keskeinen tavoite on köyhyyden vähentäminen, mikä pyrittiin yhdistämään taloudelliseen kasvuun sekä poliittisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin näkökohtiin, Lintonen kertoi.
Päämääränä on luoda alueellisia vapaakauppasopimuksia, joiden syntyä EU pyrkii tukemaan. Kauppajärjestelyihin liittyvät pitkät neuvottelu- ja siirtymäkaudet.
Kiintiöiden poistamista koskeville valmisteluille ja neuvotteluille on varattu aikaa 2002-2008, minkä jälkeen AKT-maat ovat saamassa vielä 10-12 vuoden siirtymäkaudet.
AKT-maista 39 kuuluu maailman vähiten kehittyneimmän 48 maan ryhmään. Sopimuksen ulkopuolelle jääville köyhimmille maille pyritään takaamaan nykyistä vastaava markkinoillepääsy.
Vakava korruptio voi keskeyttää EU:n avun
Lomé-kumppaneiden on poliittisella rintamalla tarkoitus käydä entistä syvällisempää vuoropuhelua, joka tähtää konfliktien ehkäisemiseen.
Yksi Lomé-neuvottelujen keskeisiä ja kiistaa aiheuttaneita kysymyksiä oli hyvän hallinnon käsitteen saattaminen sopimuksen piiriin. Sopimuksessa on jo aiemmin puhuttu demokratiasta, ihmisoikeuksista ja lain kunnioittamisesta.
Uuden sopimuksen mukaan vakava korruptio voi johtaa EU-maiden avun keskeyttämiseen. Ensin tapauksesta on kuitenkin neuvoteltava, ja avun keskeyttäminen on vasta äärikeino.
Liittymiskriteereistä sopimuksessa päätettiin noudattaa väljempää muotoilua, eli järjestelmään liittyminen ei ole maantieteellisistä rajoista kiinni vaan mukaan voidaan ottaa yhteistyön periaatteet jakavia maita.
Laittomien siirtolaisten takaisinotosta AKT-maihin ei vielä päästy sopimukseen. Myös koko uuden Lomé-sopimuksen kesto on auki.
EU tukee Euroopan kehitysrahastosta AKT-maita seuraavien viiden vuoden aikana 13,5 miljardilla eurolla (noin 80 miljardilla markalla) sekä EU:n merentakaisia maita ja alueita 175 miljoonalla eurolla. Lisäksi Euroopan investointipankki lainaa AKT-maille 1,7 miljardia euroa.
Jäsenmaiden maksuosuudet kehitysrahastossa pysyvät ennallaan. Suomen kehitysyhteistyöbudjetista Lomé-yhteistyöhön menee vuosittain noin 200 miljoonaa markkaa, mikä on noin kymmenesosa budjetista.
Lintosen mukaan Lomé-sopimus on siitä
harvinainen unionin ulkosuhdesopimus, että siihen
liittyviä neuvotteluja on vetänyt EU:n
puheenjohtaja, ei EU:n komissio.
- Tämä oli
meille iso urakka, hän totesi.
STT-IA
10.12.1999
