Muut lehdet tiistaina 16.11.1999
Katsaus lehtien pääkirjoituksiin tiistaina 16.11.1999
Tarja Halosen alhainen kannatus askarruttaa Kansanuutisia
Kansanuutiset hämmästelee Tarja Halosen alhaista kannatusta ja pohtii mitä tehdä, jos Halonen ei pääse toiselle kierrokselle.
Halosen gallupkannatus on pysynyt merkillisen alhaisena, 17-18 prosenttina. Ilmeisesti Halosen kampanjan suunnittelijat ovat uskoneet, että pelkästään ulkoministerin tehtävien hoitaminen Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana pitää häntä riittävästi esillä myös presidenttiehdokkaana.
Todellisuudessa Halonen näyttää olevan täysin ulkona, kun kolme muuta pääehdokasta, Riitta Uosukainen (kok.), Esko Aho (kesk.) ja Elisabeth Rehn (r.) ovat kampanjoineet täysillä jo muutaman viikon.
Oudointa on, että sosialidemokraateistakin vain noin puolet kannattaa Halosta. Näillä luvuilla Halonen ei pääse edes toiselle kierrokselle. Hänen kannatuksensa voi kuitenkin nousta nopeasti, kunhan SDP saa puoluekoneistonsa hereille ja kunhan myös vasemmistolainen ammattiyhdistysliike ryhtyy tosissaan työhön Halosen puolesta.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että ellei Halosta saada nostetuksi toiselle kierrokselle, äänestäjät joutuvat valitsemaan helmikuussa Ahon ja Uosukaisen väliltä. Se olisi monelle vasemmistolaiselle äärimmäisen vaikea paikka.
Aho suhtautuu ay-liikkeeseen kuin pahimpaan viholliseensa, ja todennäköisesti hän käyttäisi presidenttinä asemaansa nykyisen laajapohjaisen poliittisen ja työmarkkinapoliittisen yhteistyön murtamiseen. Uosukainen taas olisi ulkopoliittisesti arvaamaton vaihtoehto, ja hänen voittonsa lujittaisi sisäpolitiikassa merkittävästi oikeiston hegemoniaa, arvioi Kansanuutiset.
Kymen Sanomat onnittelee Elisabeth Rehniä myönteisimmästä NATO-kannasta
Viime viikonvaihteessa Elisabeth Rehn teki selväksi, että hänen mielestään Suomen paikka on NATO-maiden joukossa. Tällä kertaa Rehn muotoili, että Suomi ei tarvitse NATO:a sotilaallisesti, ja nimesi puolustusliiton arvoyhteisöksi, johon meidän pitäisi kuulua.
Toistamiseen hän peräsi puolueetonta tutkimusta ja kansalaiskeskustelua ennen kuin Nato päättää uusien jäsenkandidaattien kutsumisesta neuvotteluihin vuonna 2002.
Rehnin asettuminen NATO-ratsun selkään on rohkeata ja linjakastakin, sillä kuten muistetaan, viimeisimmässä mielipidekyselyssä vain 16 prosenttia kansalaisista ilmoittautui NATO-jäsenyyden tueksi.
Selkokielisellä viestillään Rehn otti etäisyyttä Riitta Uosukaiseen, jonka vahvuuksia kiertelemättömien kannanottojen esittäminen ei ole ollut. Takaisin mielipidekyselyjen ykkössuosikiksi Rehnin valitsema ratsu ei häntä kuitenkaan kanna.
Vihreiden Heidi Hautala toisti viikonvaihteessa, ettei hän näe mitään tarvetta Suomen sotilaalliselle liittoutumiselle. Hautala vahvistaisi YK:n roolia kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja kehittäisi myös EU:ta kriisinhallinnan toimijaksi.
Koska muiden pääehdokkaiden NATO-jäsenyyttä koskevista mielipiteistä tiedetään jo, että ne ovat selvästi lähempänä torjuvaa Hautalaa kuin myötämielistä Rehniä, asiaan ei enää kannattaisi palata jokaikisessä vaalisaarnassa, toteaa Kymen Sanomat.
Salon Seudun Sanomat: Jako kahteen
Pankkiasiakkaiden jakaminen kannattaviin ja kannattamattomiin on käynnistänyt terveellisen keskustelun.
Yhteisvastuullisuus ei näinä optioiden aikoina ole ollut kovin muodikas sana. Vilkkaaksi leimahtanut pankkikeskustelu kuitenkin osoittaa, että ei yhteisvastuullisuuden ajatus suomalaisten mielistä mihinkään kuollutkaan ole.
Kun jakoa vuohiin ja lampaisiin pankeissa tehdään, tämän keskustelun jälkeen siellä kyllä tiedetään, että laajojen kansalaispiirien tukea ei tällaiselle jaottelulle ole. Ja hyvä niin. Entistä huolellisempaan harkintaan on todellakin aihetta.
Yksi silmätikuksi joutunut osapuoli on nyt Leonia, joka ottaa alkuvuodesta käyttöön uuden asiakkaittensa luokittelun. Kannattamattomille asiakkaille on luvassa nollakorkoa ja muita korkeampia palvelumaksuja.
Mielenkiintoista on nähdä, kuinka moni asiakas sen jälkeen äänestää jaloillaan. Kilpailu pitänee sentään huolen siitä, että jaloilla äänestäminen on vielä mahdollista ja että vähiäkin rahoja liikutteleville asiakkaille jatkossa vielä pankki löytyy.
Viime viikolla Suomen Kuluttajaliitto toi julki näkemyksensä, jonka mukaan oma pankkitili on suomalaisen perusoikeus.
Vaikka mikään pankki ei suorin sanoin ole vielä ketään ulos asiakaskunnastaan häätänytkään, yli 400 markan vuotuisen palvelumaksun periminen vuodessa kaikkein vähävaraisimmilta asiakkailta ei ole kaukana siitä.
Kuluttajaliitto alleviivasi tärkeää asiaa; sopii vain ajatella, miten hankalaa elämä ilman pankkitiliä olisi.
Sitä ajattelua on syytä toivoa myös kaikilta pankeilta - myös ilman viittausta takavuosien pankkitukeen.
Keskustelun tuoksinassa on esitetty myös ajatus vain peruspalveluja tarjoavan köyhien pankin perustamisesta. Se on Suomessa onneksi kuolleena syntynyt ajatus.
On myös olemassa olevien pankkien etu huolehtia kaikista asiakkaistaan sellaisella tasapuolisuudella, että tällainen ehdotuskin voidaan unohtaa, kirjoittaa Salon Seudun Sanomat.
Koonnut: TK
16.11.1999
