EU-maat haluavat päätöksenteon nopeasti uusiksi
Ensi vuoden aikana EU:n pitäisi saada sovituksi miten päätöksentekoa uudistetaan unionin itälaajentumisen edellä. Helsingin huippukokous keskustelee valmisteluista perjantaina - yksimielisyys vallitsee ainakin siitä, että muutokset pitää sopia vuoden sisällä.Hallitusten välinen konferenssi on EU:lle raskassoutuinen neuvotteluhanke, jonka tulokset on hyväksyttävä jokaisen jäsenmaan parlamentissa erikseen.
Voimaantulo kestää tämän johdosta kauan, joten uudistukset tulevat voimaan todennäköisesti vasta pari-kolme vuotta sopimuksen jälkeen.
Siitäkin EU-maat ovat jo yhtä mieltä, että EU ei voi toimia entisillä säännöillä kun jäseniä ensi vuosina tulee reipas kymmenkunta lisää. Viime kierroksella, Amsterdamin sopimusta viimeisteltäessä jäi EU-johtajilta ratkaisematta kolme päätöksentekoon liittyvää kysymystä, jotka on nyt pantava järjestykseen.
Puheenjohtajamaa Suomi on selvittänyt jäsenten kantoja uudistuksista. Komission kokoonpanosta on kahdenlaista linjaa - enemmistö jäsenistä katsoo, että jokaisen jäsenmaan on saatava nimittää oma komissaari.
Suomi on ollut tällä linjalla, kun taas Ranska on toisinaan ehdotellut, että komissaarinpaikat voisivat kiertää jäsenmaiden kesken.
Puheenjohtaja Romano Prodin komission jäsenet ovat herrasmiessopimuksella sitoutuneet eroamaan, jos Prodi sitä heiltä vaatii. Suomi ehdottaa raportissaan harkittavaksi, pitäisikö eroamisvelvoite kirjata sopimukseen.
Näin vältettäisiin ehkä entisen tiedekomissaari Edith Cressonin ympärillä syntynen sirkuksen kaltaiset tapaukset. Cresson ei suostunut eroamaan, vaikka hänen katsottiin syyllistyneen vakaviin väärinkäytöksiin.
Suurille lisää ääntä
Toinen aihe on äänten painotus ministerineuvostossa, jossa EU:n jäsenmaat tekevät päätöksiä.
Jäsenmailla on kokoon perustuva lukumäärä ääniä, Suomella kolme, suurilla mailla kuten Saksalla, Ranskalla, Britannialla ja Italialla kymmenen. Ääniä on yhteensä 87.
Kun päätöksiä tehdään määräenemmistöllä, vaaditaan vähintään 62 ääntä päätöksen tekemiseen. Suuret maat katsovat, että niiden suhteellinen vaikutusvalta on heikentynyt liikaa. Liian pientä väkimäärää edustavat jäsenmaat voivat äänestää liian suuria kansakuntia kumoon, suuret katsovat.
Esillä on kaksi ratkaisua: äänimäärien jakaminen toisin, tai kaksinkertainen enemmistö. Jälkimmäinen merkitsisi, että äänten lisäksi lasketaan kansalaisia, ja päätökseen vaadittaisiin tietty vähimmäisosuus unionin asukkaista.
Suomi ja muut pienet maat ovat vieroksuneet jälkimmäistä mallia, mutta ovat olleet valmiita lisäämään suurten äänimääriä. Suomen laatiman raportin mukaan enemmistö maista on samalla linjalla ja haluaa jakaa ääniä uudelleen.
Veto-oikeus rajataan
Kolmas Amsterdamissa auki jäänyt aihe on määräenemmistöpäätösten lisääminen. Vielä ei ole rajattu missä asioissa yksimielisyysvaatimuksesta voisi luopua. Suomen raportin mukaan jäsenmaat ovat valmiita tähän EU:n laajentuessa.
Laajentumisen yhteydessä tulee katto vastaan EU-parlamentissa. Jo aiemmin on sovittu, että parlamentti ei kasva yli 700 jäsenen - nyt parlamentaarikkoja on 626. Uudelleenjaosta maiden kesken pitää vielä sopia.
Laajentuminen lisää paineita myös EY:n tuomioistuimessa, jotta se toimisi nopeammin ja tehokkaammin.
Puolustus ja perusoikeudet
Helsingin kokous panee alulle myös EU:n kriisinhallintakyvyn kehittämisen. Uudet tehtävät voivat vaatia uudistuksia myös peruskirjaan, mutta asia selviää vasta ensi vuoden aikana.
Toinen rinnakkaisaihe on EU:n kansalaisten perusoikeuksia koskeva julistus. Valmistelut on aloitettu ja valmista on tarkoitus tulla ensi vuoden aikana.
Siinä vaiheessa tulee harkittavaksi, pitäisikö peruskirja ottaa EU:n perussopimuksen osaksi.
STT-IA
10.12.1999
