Suurlähettiläs Marjatta Rasi:
EU:n uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuodaan voimakkaasti esille YK:ssa
Euroopan unioni näkyy nyt Yhdistyneissä Kansakunnissa hyvin voimakkaasti, sanoo EU:n puheenjohtajamaan Suomen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi.- Yritämme nyt täysin palkein tuoda esille EU:n uutta uljasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hän toteaa.
EU puhuu tällä haavaa YK:ssa yhdellä suulla eli Suomen johdolla. Syksy on ollut hyvin työntäyteinen. Puheita on pidetty todella runsaasti ja lisänä ovat olleet mm. äänestysselitykset. Toisena ulottuvuutena on neuvottelu teksteistä eri kumppaneiden kanssa.
Suurlähettiläs Rasi sanoo, että kosolti työtä on tehty myös EU:n yhteisen kannan myymisessä ja markkinoinnissa muille. Asiakokonaisuudesta on riippunut, onko vastapuolena ollut esimerkiksi sitoutumattomien maiden ryhmä, G7, arabiryhmä vai Afrikan ryhmä.
Kehitysrahoitus on suurlähettiläs Rasin mukaan ollut yksi merkittävä asiakokonaisuus tämän yleiskokouksen aikana; se on myös Suomelle tärkeä asia.
On pohdittu, millä tavoin saataisiin Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tiiviisti mukaan valmistelemaan kokousta tai konferenssia, joka on tarkoitus pitää asiasta vuonna 2001.
Tämä ei suurlähettiläs Rasin mielestä ole itsestään selvä asia. YK:ssa halutaan hyvin usein toimia niin kuin on tehty aina aiemmin. Eli YK:n kokoukset ja konferenssit valmistellaan maailmanjärjestön omassa piirissä.
- Tähän halutaan nyt saada mukaan uusia näkökohtia, toteaa suurlähettiläs Rasi. YK:ssa on käsitelty myös paljon Lähi-itään liittyviä päätöksiä.
- Olemme pikkuisen pettyneitä, sanoo suurlähettiläs Rasi. Hänen mukaansa ilmapiiri maailmanjärjestössä on rauhanneuvotteluihin nähden ollut aika skeptinen.
EU normaaliksi osaksi elämäämme
Suurlähettiläs Rasi on Suomen puheenjohtajuuskauden aikana emännöinyt lukuisia kokouksia ja lounaita.
Lounaalla ovat olleet mm. YK:n pääsihteeri Kofi Annan, EU:n päälliköt sekä Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin, Venäjän ja sitoutumattomien maiden edustajat.
Suomesta ovat New Yorkissa vierailleet tänä syksynä mm. eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja perustuslakivaliokunta. Erityisen iloinen suurlähettiläs sanoo olevansa ulkoasianvaliokunnan vierailusta.
Marjatta Rasin mielestä maailmamme on
tavallaan käpertynyt vain osaksi Eurooppaa.
- EU:hun meno oli vaativa neuvotteluprosessi. Kun
itse seurasin sitä aikoinaan Intiasta, ajattelin,
että maailmaa on toki aika paljon myös Euroopan
ulkopuolella. Myös se maailma on meille tärkeä,
hän sanoo.
Suurlähettiläs Rasi arvioi, että puheenjohtajuuskauden jälkeen olo EU:ssa tulee normaaliksi osaksi Suomen elämää.
YK:ssa on 8 naista suurlähettiläänä
YK:ssa on 188 jäsenvaltiota, mutta naisia on
suurlähettiläinä vain kahdeksan.
- Sekin on miesten mielestä kauhean iso määrä.
He kyllä jaksavat siunailla ja päivitellä sitä,
naurahtaa suurlähettiläs Rasi.
Hän itse on nyt ollut puolitoista vuotta YK-edustustomme päällikkönä. Aiemmin hän on mm. toiminut suurlähettiläänä Intiassa.
Suomen lisäksi ovat naisen lähettäneet suurlähettilääkseen Lichtenstein, Australia, Liberia, Guinea, Dominikaaninen tasavalta, Turkmenistan ja Jamaika. Lähiaikoina saattaa tulla kaksi lisää.
Naissuurlähettiläät ovat muodostaneet oman
verkostonsa ja syövät usein lounaan yhdessä.
-
Kyseessä ei ole juorukerho, vaan mietimme, miten
asioita voisi edistää, painottaa Marjatta Rasi.
Äskettäin ohjelmassa oli tapaaminen pääsihteeri Annanin kanssa. Suurlähettiläät kiinnittivät pääsihteerin huomiota siihen, että naisiakin tulisi ajatella, kun hän nimittää erityisedustajia tiettyihin kansainvälisiin konflikteihin.
Kun esimerkiksi Elisabeth Rehn jätti erityisedustajan tehtävät Bosniassa, hänen tilalleen nimitettiin mies. Näin kävi myös Kyproksessa.
Pääsihteeri Annan oli samaa mieltä. Hän totesi kuitenkin, että hallitukset yleensä antavat ehdokkaiksi miehiä.
STT-IA
10.12.1999
