Talouden uhkatekijät piilevät kotimaassa
SP:n arvio: Suomen talous kasvaa euroaluetta nopeammin
Suomen taloudella ei Suomen Pankin mukaan ole hätää. Kotimaan kokonaistuotanto kasvaa tämän ja kahden lähivuoden aikana noin neljän prosentin vuosivauhtia, valtion velkaantuminen vähenee, vienti ja tuonti vetävät, kansalaisilla riittää työtä eivätkä he pelkää velanottoa.Euroalueella Suomi päihittää kasvuluvuillaan muut maat. Keskuspankki varoittelee kuitenkin, että juuri kotimaiset tekijät varjostavat muutoin valoisia näkymiä.
Uhkakuvia ovat Suomen Pankin uusimman Euro & talous -katsauksen mukaan työ-, asunto- ja luottomarkkinat sekä julkinen talous. Lisää hämmennystä yleiseen talouskehitykseen saattaa olla luvassa myös rahaliiton suunnalta, jonka ensimmäinen vuosi on juuri päättymässä.
Suomen Pankki on pitkin vuotta kuuluttanut tavallisilta palkansaajilta malttia tulevissa TUPO-neuvotteluissa. Samaa toisti pankin pääjohtaja Matti Vanhala torstaina.
Vahva talouskasvu ja sen riskitekijät ovat näkyvissä jo nyt. Riskit voivat kuitenkin kehittyä vakavammiksi, ja yksi edessä olevista talouden uhkatekijöistä on TUPO-tilanne, Vanhala linjasi.
Hänen mukaansa keskuspankin ei ole soveliasta tuoda neuvottelupöytään suositusnumeroita TUPO-ratkaisun suuruudesta eikä myöskään esittää sopimusmallia.
Vanhala kuitenkin kaipaili neuvotteluihin transparenssia eli avoimuutta, jota varsinkin liittotason neuvotteluista ei juuri saa. Lisäksi omat ongelmansa neuvotteluihin tuo nykyinen rahaliitto.
Vanhala korosti, ettei valuuttaunionissa yksittäinen maa voi omalla rahapolitiikallaan korjata työmarkkinaratkaisusta syntyviä menoeriä.
- Rahaliiton oloissa myös työmarkkinaratkaisujen kokonaistaloudelliset vaikutukset on otettava huomioon. Työllisyystilanteen parantuessa on huolehdittava, että maan kilpailukyky säilyy, Vanhala sanoi.
Hän huomautti myös, ettei tulosopua pidä ostaa
veronkevennyksillä.
- Rahaliitossa veroratkaisun kytkemisellä
tuloratkaisuun liittyy suuria vaaroja. Se on kuin
ampuisi itseään jalkaan, Vanhala kuvaili.
Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla
Suomen julkinen talous kehittyy keskuspankin arvion mukaan lähivuosina hyvin, sillä esimerkiksi valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen supistuu vuoden 2001 loppuun mennessä 40 prosenttiin.
EMU-alueeseen liittymisen ehtona oli, että velka saatiin painettua 60 prosentin tietämille, kun taas vuonna 1990 velan osuus oli vain kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.
Inflaatiovauhti eli kuluttajahintojen kallistuminen pysyy lähivuosina maltillisena. Tosin parin vuoden päästä on odotettavissa reilun parin prosentin näkymiä tuontihintojen kohoamisen ja työkustannusten kallistumisen takia.
Pankin mukaan julkisen talouden tasapaino perustuu kuitenkin erittäin kireään verotukseen. Esimerkiksi paljon puhuttu verokiila estää mm. uusien työpaikkojen syntymistä.
Vanhalan mukaan olisikin syytä nostaa nykyisin 70 prosentin paikkeilla pyörivä työllisyysaste lähelle 80:aa, jotta verotulojen kasvulla voitaisiin kattaa lähitulevaisuudessa maksettaviksi lankeavat suurten ikäluokkien eläke-, sairaus- ja muut menot.
Keskuspankki perää myös menojen supistamista, jotta talouden ylikuumentumisen riskiä voidaan välttää.
Neljän prosentin vuotuinen kasvuodotus saattaa kuitenkin kääntyä Suomea vastaan, sillä mm. työkustannusten nousu heikentää kilpailukykyä muihin EMU-maihin verrattuna.
Työttömyysaste alenee parin vuoden päästä 8,4 prosenttiin, SP arvioi. Keskuspankki ei lähde arvioimaan rakenteellisen työttömyyden osuutta. Viitteitä rakenteellisen työttömyyden olemassaolosta on kuitenkin näkyvissä, sillä Suomen työkustannukset nousevat kilpailijamaita nopeammin.
Yksityisten ihmisten velkaantuminen huolestuttaa
Kotimaisten yritysten velkaantuminen ei Suomen Pankin mielestä ole huolestuttavaa, sen sijaan keskuspankissa ei hyvällä katsota yksityisten ihmisten velkaantumista.
- Pankkien ja niiden asiakkaiden on kiinnitettävä huomiota riskienhallintaan ja velkaantumiseen, totesi SP:ssa rahoitusmarkkinoista vastaava johtokunnan jäsen Matti Louekoski.
Vielä toistaiseksi esimerkiksi asuntomarkkinoilla hintojen nousua ei ole ollut näkyvissä. Esimerkiksi Louekoski ottaa Helsingin keskustasta vanhat kerrostalokaksiot, joiden hinnat ovat kohonneet lähelle 80-lopun huipputasoja.
- Eräiden arvioiden mukaan kyse saattaa olla pysyvästä hintatason muutoksesta, koska talouden rakenteet ovat nyt erilaiset kuin kymmenen vuotta sitten, Louekoski huomautti.
STT-MH
10.12.1999
