Golanin palauttamisesta eripuraa Israelissa
Israel ja Syyria aloittavat suorat rauhanneuvottelut
Israel ja Syyria aloittavat ensi viikolla uudelleen suorat rauhanneuvottelut lähes neljä vuotta kestäneen tauon jälkeen. Neuvottelut on määrä aloittaa korkealla tasolla Washingtonissa ja siirtää sen jälkeen Lähi-itään, mahdollisesti Jordanian pääkaupunkiin Ammaniin.
Washingtonissa tapaavat aluksi Israelin
pääministeri Ehud Barak ja Syyrian ulkoministeri
Farouq al-Shara.
Neuvottelujen keskipisteessä on strateginen
Golanin ylänkö, jonka Israel valtasi vuoden 1967
kuuden päivän sodassa ja liitti alueisiinsa vuonna
1981.
Maiden väliset rauhanneuvottelut katkesivat
vuoden 1996 helmikuussa, kun Syyria väitti, että
sittemmin salamurhaajan uhriksi joutunut
pääministeri Yitzhak Rabin oli luvannut palauttaa
Golanin jo pari vuotta aiemmin.
On selvää, ettei rauhansopimusta synny ilman
Golanin palauttamista. Asiantuntijoiden mukaan
neuvottelijoiden tärkeimmäksi tehtäväksi jääkin
rajanveto; vaihtoehtoina ovat vuonna 1923
vedetty kansainvälinen raja ja Syyrian raja ennen
kuuden päivän sotaa.
Ajatus koko Golanin palauttamisesta jakaa
voimakkaasti mielipiteitä Israelissa.
Mielipidekyselyjen mukaan puolet israelilaisista
vastustaa Golanin palauttamista rauhan
vastineeksi.
Barak luottaa kuitenkin siihen, että israelilaiset
asettuvat joukolla tukemaan rauhansopimusta,
kun sellainen on saatu aikaan ja on aika järjestää
asiasta lain vaatima kansanäänestys.
Täydellinen vetäytyminen
Syyrian ehtona
Syyrian hallituksen tiedottaja muistutti
perjantaina, että Israelin on sitouduttava
täydelliseen vetäytymiseen Golanilta, jos se
haluaa saada aikaan rauhansopimuksen
presidentti Hafez al-Assadin hallituksen kanssa.
- Pelkät korulauseet eivät johda rauhaan. Jos
Barak on kiinnostunut rauhanteosta, hänen on
selkeästi sitouduttava noudattamaan YK:n
päätöslauselmia, jossa Israelia vaaditaan
vetäytymään kaikilta miehitetyiltä arabialueilta,
hallituksen tiedottaja painotti.
Barak sanoi torstaina, että Israel voi saada aikaan
rauhansopimukset sekä Syyrian että Libanonin
kanssa lähikuukausina, jos Washingtonin
neuvottelut johtavat myönteiseen tulokseen.
Myös Assadilla on vahvat syynsä neuvottelujen
uudelleen aloittamiselle. Tarkkailijoiden mukaan
Assad haluaisi luovuttaa pian vallan pojalleen
Basharille. Tämä voisi aloittaa "puhtaalta
pöydältä", jos Syyria olisi saanut Golanin takaisin
ja tehnyt rauhan Israelin kanssa.
Assadia kiinnostanee myös rauhansopimuksen
mukanaan tuoma kaupan uusi kukoistus.
Neuvottelujen alkaminen on työvoitto presidentti
Bill Clintonille ja hänen ulkoministerilleen
Madeleine Albrightille, joka kävi vastikään
kiertomatkalla Lähi-idässä.
Se on voitto myös Barakille, minkä myönsivät
myös hänen kiivaimmat vastustajansa. Silti
arvostelukin oli kärkevää.
- Hän näyttää kissalta, joka on juuri latkinut
kermaa. Toivon vain, ettei koko kermakulho
kellahda latkijan päähän, irvaili oikeistolaisen
Likud-puolueen edustaja Limor Livnat Washington
Post -lehden mukaan.
Golanin uudisasukkaat
koolle kriisikokoukseen
Golanilla asuu noin 17 000 juutalaissiirtolaista,
joiden johtajat kutsuivat koolle kriisikokouksen
saatuaan tietää neuvottelujen aloittamisesta. He
aikovat kerätä miljoonia dollareita kampanjaan
ylängön palauttamista vastaan.
Israel vaatii Golanin täydellistä demilitarisointia
ja YK:n rauhanturvaajien lähettämistä alueelle.
Lisäksi se haluaa säilyttää "varoitusasemia"
Hermonvuorella varmistaakseen, ettei Syyria ryhdy
yllätyshyökkäykseen. Syyrian mielestä tämä
merkitsisi vain miehityksen jatkumista.
Israel on valmis vetämään joukkonsa
Etelä-Libanoniin perustamaltaan
turvallisuusvyöhykkeeltä osana Syyrian kanssa
solmittavaa sopimusta. Syyria taas kytkisi oman
vetäytymisensä Libanonista Israelin
vetäytymiseen Golanilta.
Myös aikataulusta on erimielisyyksiä. Israel
haluaisi vetäytymiseen aikaa kolme vuotta, ja
jokainen vetäytymisvaihe riippuisi siitä, kuinka
Syyria on hoitanut omat velvoitteensa. Myös
Syyria hyväksyy asteittaisen vetäytymisen, mutta
haluaa laatia tiukemman aikataulun.
STT-IA
10.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|