Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjä väkivaltarikoksia tutkittu:
Vain pieni osa väkivaltarikoksista ulkomaalaisten tekemiä
Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjä rikoksia Suomessa on tutkittu ensimmäistä kertaa. Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisemasta Ulkomaalaisten tekemät väkivaltarikokset Suomessa 1998 -tutkimuksesta selviää, että Suomessa tehdään joka vuosi melko paljon väkivaltarikoksia, joista hyvin pienessä osassa epäilty on ulkomaalainen.Ulkomaalaisista somalialaiset syyllistyvät useimmin väkivallantekoihin. Sen sijaan venäläiset ja virolaiset syyllistyvät lukumääräänsä nähden harvoin väkivallantekoihin.
Noin 40 prosenttia ulkomaalaisten viime vuonna tekemiksi epäillyistä väkivaltarikoksista tapahtui Helsingissä. Tyypillisimmillään väkivalta on ulkomaalaisen ja suomalaisen nuoren miehen välinen tappelu, joka tapahtuu ilta- tai yöaikaan, selviää tutkimuksesta.
Rikoksista epäillyt 88 eri kansalaisuutta
Tutkimusaineisto koottiin poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä. Lopullinen aineisto koostui 1 501 rikosilmoituksesta, joissa kaikissa epäiltynä tekijänä oli ulkomaalainen tai Suomen kansalaisuuden saanut maahanmuuttajataustainen henkilö.
Rikoksista epäillyt olivat 88 eri kansalaisuutta. Suurimmat rikoksista epäiltyjen kansalaisuusryhmät olivat somalialaiset, suomalaiset, venäläiset ja virolaiset. Seuraavina tulivat ruotsalaiset ja jugoslavialaiset.
Ulkomaalaisten tekemiksi epäillyistä rikoksista 14 prosenttia oli somalialaisten, kahdeksan prosenttia venäläisten ja kuusi prosenttia virolaisten tekemiä.
- On huomattava, että väkivaltaan syyllistyy vain hyvin pieni osa kunkin väestöryhmän edustajista, ylikomisario Kalle Kekomäki sisäasiainministeriön poliisiosastolta tähdentää. Valtaosa lieviä pahoinpitelyjä ja pahoinpitelyjä
Ulkomaalaisten tekemiksi epäillyt väkivaltarikokset ovat pieni osa eli 3-5 prosenttia kaikista Suomessa tapahtuvista väkivaltarikoksista.
Väkivaltarikosten epäillyt tekijät ovat suurimmaksi osaksi nuoria. Alle 26-vuotiaita oli 40 prosenttia kaikista miespuolisista tekijöistä. Naisia oli kaiken kaikkiaan vähän.
Rikosten uhreja oli kaikkiaan 1 777. Suurin osa uhreista oli suomalaisia (1 330), joiden jälkeen seuraavaksi eniten oli somalialaisia, ruotsalaisia, venäläisiä ja virolaisia väkivallan uhreja.
Suurin osa ulkomaalaisten tekemiksi epäillyistä väkivaltarikoksista oli lieviä pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyjä, joita oli yhteensä 76 prosenttia kaikista tapauksista. Katu oli yleisin väkivallan tekopaikka. Toiseksi yleisintä väkivalta oli ravintoloissa.
Näihin kahteen luokkaan kuului yli puolet eli 55 prosenttia väkivaltarikoksista. Tekijöiden omissa kodeissa ja muissa yksityisissä asunnoissa tapahtui seuraavaksi eniten väkivaltaa.
Perheväkivallan osuus suuri
Väkivaltarikoksista, joiden motiivi pystyttiin määrittelemään, eniten tapahtui perheväkivaltaa.
Silmiinpistävän usein väkivalta kohdistui entiseen puolisoon, jolloin uhri oli useimmiten suomalainen nainen ja tekijä ulkomaalainen tai ulkomaalaissyntyinen mies.
Perheväkivalta, entiseen puolisoon kohdistettu väkivalta ja mustasukkaisuus aiheuttivat yhteensä noin viidenneksen ulkomaalaisten tekemiksi epäillyistä väkivaltarikoksista vuonna 1998.
Helsingissä 40 prosenttia tapauksista
Tutkimus vahvistaa käsitystä, että siellä, missä ulkomaalaisia on paljon, heitä on useimmin niin väkivallan epäiltyinä tekijöinä kuin uhreinakin.
Helsingissä poliisi kirjasi vuonna 1998 yhteensä 595 ulkomaalaisen tekemäksi epäiltyä väkivaltarikosta, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista tapauksista. Turussa kirjattiin kahdeksan prosenttia tapauksista.
Ulkomaalaisasioihin liittyvä tutkimus on osa rasismin ja etnisen syrjinnän seurantaprojektia. Ulkomaalaisiin kohdistuneita rikoksia kahden viime vuoden aikana on tutkittu sisäasiainministeriön poliisiosaston tuottamissa tutkimuksissa. Kokonaiskuvan saamiseksi haluttiin tutkia myös ulkomaalaisten Suomessa tekemiä rikoksia.
Suomessa oli viime vuonna 85 060 ulkomaalaista. Eniten oli venäläisiä, virolaisia, ruotsalaisia, somalialaisia, irakilaisia ja jugoslavialaisia.
IA
10.12.1999
