Venäjä ja Valko-Venäjä sopivat valtioliitosta

- Vuosisadoiksi eteenpäin, sanoi presidentti Jeltsin tervehtiessään Lukashenkoa ennen Kremlin juhlallisessa Pyhän Yrjön hallissa pidettyä allekirjoitusseremoniaa.

- Tämä palvelee sekä Venäjän että Valko-Venäjän kansallisia etuja, hän lisäsi.

Presidentit allekirjoittivat myös yhteisen toimintaohjelman sopimuksen toimeenpanosta. Maat perustavat presidenteistä, pääministereistä ja parlamenttien puhemiehistä koostuvan neuvoston, jonka rooli ja valtuudet ovat vielä epäselvät.

Sopimuksen mukaan molemmat valtiot säilyttävät riippumattomuutensa. Kyse ei ole valtioiden yhdistymisestä.

Alkujaan marraskuun lopuksi sovittua allekirjoitusta jouduttiin lykkäämään presidentti Jeltsinin äkillisen sairastumisen vuoksi.

Valko-Venäjä ja Venäjä sopivat ensi kerran suvereenisten valtioiden yhteisöstään jo vuonna 1996, ja ensimmäinen varsinainen valtioliittosopimus solmittiin vuonna 1997.

Sopimuksilla ei ole kuitenkaan ollut allekirjoittajiensa toivomaa vaikutusta. Nyt allekirjoitettu sopimus muistuttaa hyvin paljon edeltäjiään.

Venäjällä sopimusta ovat pitäneet hyvänä ennen muuta kansallismieliset piirit, kun sen sijaan liberaalit ovat suhtautuneet siihen torjuvasti. Myös Venäjän eri alueiden johtajat ovat arvostelleet sopimusta.

Tatarstanin presidentti Mintimer Shaimijev sanoi, että Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittosopimus merkitsee muutoksia myös Venäjän perustuslakiin sekä Venäjän osatasavaltojen aseman uudelleenarviointia.

- Miksi tällainen sopimus allekirjoitetaan kysymättä kansalaisten mielipidettä, Shaimijev kyseli.

Kutshma tyrmäsi sopimuksen

Ukrainan presidentti Leonid Kutshma tuomitsi jyrkin sanoi Venäjän ja Valko-Venäjän sopimuksen keskiviikkona julkistetussa lehtihaastattelussa.

- Me emme aio pelata tällaista peliä, Kutshma sanoi ranskalaisen Le Monde -lehden haastattelussa.

- Uskon Venäjän kärsivän pahoja menetyksiä tällaisen liiton vuoksi. Ukraina aikoo omasta puolestaan rakentaa "itsenäisen ja demokraattisen valtion".
- Tältä linjalta emme poikkea, Kutshma sanoi.

Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton avainkohdat

• Kummatkin maat säilyttävät suvereniteettinsa ja kansallisen itsenäisyytensä. Ne muodostavat valtioliiton, jota johtaa presidenteistä, pääministereistä ja parlamenttien puhemiehistä koostuva neuvosto.
• Vuoteen 2005 mennessä maille perustetaan yhteinen valuutta ja kansalliset lainsäädännöt harmonisoidaan. Lisäksi vero-, tulli-, raja- ja puolustuspolitiikka yhdenmukaistetaan.
• Neuvosto muodostaa valtioliitolle omat toimielimet ja hyväksyy liiton budjetin ja kaikki kansainväliset sopimukset. Sillä on myös rajallinen valta antaa ohjeita, päätöslauselmia ja direktiivejä. Kumpikin maa johtaa neuvostoa vuorollaan ja kummallakin on veto-oikeus.
• Valtioliitolle perustetaan myös oma parlamentti. Venäjän ja Valko-Venäjän parlamenttien edustajat muodostavat liittokamarin ja edustajainhuone valitaan suoralla vaalilla.
• Valtioliitto saa myös oman ministerineuvoston, jonka rooli ja valtuudet ovat vielä epäselvät.
• Maat yhdistävät pankkijärjestelmänsä sekä säätävät yhteiset lait ulkomaisen ja kotimaisen velan hoidosta sekä ulkomaisten investointien säätelystä.
• Maat pysyvät itsenäisinä valtioina YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä.
• Valtioliittosopimuksessa sovitaan myös yhteisten markkinoiden, yhteisen liikennejärjestelmän sekä energia- ja tietoliikennejärjestelmän muodostamisesta.

STT-IA
10.12.1999

Ulkomaat -sivulle