Ajan suunnassa lyhyesti

EU esittää Euroopalle omaa satelliittinavigaatiojärjestelmää

EU:n Galileo-ohjelman piirissä toteutettavan hankkeen arvioidaan maksavan noin 2-3 miljardia euroa. Se rahoitettaisiin EU:n varojen lisäksi jäsenmaiden ja yritysten yhteistyönä. Myös suomalaisilla yrityksillä on omat intressinsä satelliittiteknologian kehittämisessä.

Asiaa keskiviikkona Strasbourgissa esitellyt liikenneasioista vastaava komissaari Neil Kinnock perusteli investointia poliittisten syiden lisäksi etenkin kaupallisilla tekijöillä.

Muutaman vuoden kuluessa satelliittinavigointimarkkinoilla arvioidaan liikkuvan yli 40 miljardin euroa.
- Investoinnit edellyttävät kiireellisiä sitoumuksia lähiaikoina, muutoin Euroopalta jäävät suuret taloudelliset mahdollisuudet käyttämättä, Kinnock korosti.

Kinnockin mukaan EU ei halua haitallista kilpailua markkinoita hallitsevan amerikkalaisen GPS-järjestelmän kanssa, vaan yhteen sopivat järjestelmät, joilla taataan valinnanvapaus käyttäjille.

Oma eurooppalainen järjestelmä lisäisi komission mukaan turvallisuutta ja vähentäisi tietoliikenneruuhkaa. Satelliittinavigointia voidaan hyödyntää hyvin erilaisilla alueilla mm, ilma-, laiva- ja muun liikenteen, maatalouden, kaivostoiminnan ja ympäristönsuojelun aloilla.

Levy-yhtiöt testaavat digitaalista jakelua

IBM:n mukaan testiin on valittu tuhat kaapelimodeemin käyttäjää Kalifornian San Diegosta. Tulevaisuudessa testiin otetaan myös tavanomaiset puhelinlinjoja käyttävät modeemit.

Kokeilun järjestävät tärkeimmät kansainväliset levyjätit Warner, Sony, EMI, Universal ja BMG. Niiden tavoitteena on saada tietoa tallentamisen teknisistä vaatimuksista sekä asiakkaiden mieltymyksistä.

Levy-yhtiöt ovat olleet huolissaan Internetiin pesiytyneestä laittomasta äänitekopioinnista. Maailmanlaajuisen tietoverkon mahdollistaman jakelun myötä on jopa esitetty epäilyjä perinteisten levy-yhtiöiden tarpeellisuudesta.

Testin aikana kotitaloudet voivat tallentaa täyspitkiä äänitteitä suoraan Internetistä. Tunnin pituinen cd-tason äänite tallentuu alle 10 minuutissa. Laiton kopioiminen on estetty. Testissä käytetty järjestelmä vastaa pankkien tilitapahtumien käsittelyssä käyttämää teknologiaa.

Oletko nettinarkkis?

Amerikkalaisen aikakauslehden Newsweekin järjestämän kyselyn laatimisessa on käytetty asiantuntija-apuna Harvardin yliopiston Internet-riippuvaisten hoitoklinikan tietotaitoa.

Newsweekin nettisivuilta löytyy seuraavan kaltaisia kysymyksiä nörttiysoireiden tunnistamiseksi: "Uhraatko henkilökohtaisen hygieniasi - suihkussa käynnin tai parranajon - viettääksesi aikaa netissä?".

Aids-rokotetta kokeillaan ensimmäistä kertaa Afrikassa

Rokotekokeilulla pyritään vasta varmistamaan rokotteen turvallisuus. Tutkijaryhmässä mukana oleva tohtori Jerrold Ellner sanoi maanantaina pitävänsä koetta kuitenkin merkittävänä askeleena kehitettäessä tehokasta rokotetta maanosaan, johon aidsin jäljet ovat jättäneet raskaat arvet.

Aids-rokotetta on testattu vapaaehtoisilla Yhdysvalloissa tähän mennessä useaan otteeseen, mutta ei vielä kertaakaan Afrikassa. Rokotetta testataan 40:llä ugandalaisella hiv-negatiivisella henkilöllä.

Rokote on kehitetty ihmisille vaarattomasta canarypox-viruksesta. Rokotteen avulla ihmisen immuunijärjestelmän odotetaan tunnistavan ja torjuvan canarypox-viruksen sisältämät, hiv-geenejä kantavat proteiinit.

Tutkijat toivovat kehittävänsä geneettisesti heikennetyn version hiv:stä. Apinoille tehdyissä kokeissa on kuitenkin todettu, että jopa lamaannutettu virus voi vahvistua ja aiheuttaa tartunnan.

Kokeeseen osallistuville ugandalaisille annetaan neljä rokotetta puolen vuoden aikana, jonka jälkeen testihenkilöiden verestä etsitään merkkejä immuunisuojasta.

Yhdysvaltalaisten terveysviranomaisten mukaan aids on tappanut jo yli puoli miljoonaa ugandalaista.

Joissakin Afrikan maissa joka neljäs aikuisikään ehtinyt sairastaa aidsia.

Teleskooppiverkko etsimään älykästä elämää avaruudesta

Verkko rakennettaisiin vuoteen 2004 mennessä. Tähän asti merkkejä vieraista sivilisaatioista on etsitty yksittäisten - ja kalliiden - jättiteleskooppien avulla. Uudessa suunnitelmassa tarkoitus on linkittää toisiinsa lukuisia pieniä teleskooppeja, jotka yhdessä muodostaisivat valtavan elektronisen "korvan".

Ensi alkuun verkko etsisi signaaleja sellaisilta aurinkokunnan kaltaisilta tähtijärjestelmiltä, jotka sijaitsevat avaruuden mittakaavassa lähinaapurustossamme. Sen jälkeen haravointia jatkettaisiin asteittain kauemmaksi siirtyen.

Tavoitteena on tutkia kaikki ne oman galaksimme noin miljoona tähteä, joilta arvellaan voivan löytyä älykästä elämää.

Suunnitelman takana ovat Kalifornian yliopisto sekä maan ulkopuolista elämää etsivä SETI-instituutti.

Koonnut: IA
12.2.1999