Uhkaako ihmistä "aivobuutti":

Tietokoneen käyttö lisännyt rankasti aivojen kuormitusta

- Nyt tarvitaan aivojensuojeluohjelmaa, samaan tapaan kuin meillä on metsien- tai vesiensuojeluohjelmia, kehottaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Jorma Rantanen.

Työssä jaksamiseen paneuduttiin Työterveyslaitoksen ja Neurologiasäätiön torstaisessa asiantuntijakokouksessa Helsingissä.

Aivosuojain ehkä tarpeen

Vanhastaan tiedetään se, että liiallinen ärsyke saattaa vaurioittaa ihmisen kudosta - esimerkiksi liiallinen valo voi vaurioittaa silmän verkkokalvoa tai liiallinen ääni kuuloelintä.

Liiallisen ärsytyksen mahdollisesta vaikutuksesta aivokudokseen ei ole vielä vastaavanlaista näyttöä. Siten ei käytössä ole myöskään kuulosuojaimiin verrattavia "aivosuojaimia".

Lajikehityksen aikaperspektiivissä tietoteknologian vaikutukset ympäristöömme ovat kuitenkin niin nopeita, että jo aivojen kehityksen biologiset reunaehdot huomioon ottaen sopeutuminen muutoksiin, jatkuvaan uuden oppimiseen ja tietotulvaan ei ole ongelmatonta.

Väsymys leviää

Suomessa työssäkäyvistä väsyneitä on 67 prosenttia ja uupuneita 7 prosenttia, työttömiä noin 12 prosenttia ja työkyvyttömiä noin 12 prosenttia, arvioidaan Neurologiasäätiöstä.

Osa väestöstä potee jatkuvaa aivokapasiteetin ylikuormittumista, osa kärsii aivojen alikuormittumiseen liittyvistä ongelmista. Teknologiaa tulisikin kehittää ihmisen lähtökohdista eikä päin vastoin.

Pääjohtaja Rantasen mielestä Suomi on nykyisellään sellainen "flash-society", että suomalainen yrittää tehdä asioita nopeammin kuin pystyy.

- Tässä joudutaan kyllä joskus hukkaan, jos ylinopeutta ja -tehokkuutta ei rajoiteta. Meillä täytyy olla myös aikaa oppimiseen, ymmärtämiseen ja ajattelemiseen.

Aivot rakentavat maailman

Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikön johtaja Riitta Hari muistuttaa, että aivot rakentavat maailman eli kokemuksen kautta syntyneet ennakko-odotuksemme ulkomaailmasta määräävät paljolti sen miten reagoimme aistinelimien kautta saatuihin ärsykkeisiin.

- Aivot eivät siten vain passiivisesti vastaanota informaatiota tai heijasta ulkomaailman tapahtumia, vaan ne oikeastaan rakentavat aistimukset pitkälti itse, hän pohti.

Apina ja rusina

Ihminen käyttää suuren osan ajastaan kanssaihmisiensä aikomusten aprikointiin. Niinpä onkin kiinnostavaa, että apinoiden otsalohkosta on löytynyt ns. peilisoluja, jotka reagoivat silloin kun apina tarttuu esimerkiksi rusinaan, ja myös silloin, kun toinen apina tai kokeentekijä tekee samanlaisen liikkeen.

- Ilmeisesti peilisolujärjestelmä luo yhteyden sanoman lähettäjän ja vastaanottajan välille ja sen toimintaan voisi perustua toisten yksilöiden mielenliikkeiden ymmärtäminen, joka on välttämätöntä sosiaaliselle käyttäytymiselle, Riitta Hari mietti.

STT - JHL
12.2.1999