Internet tasa-arvon jarrusta sen edistäjäksi

- Ilman tätä muutosta ei demokraattinen tietoyhteiskunta voi toteutua. Tietoverkkoihin pääsyn ja sen käytön osaamisen pulmat on ratkaistava, tähdentää opetusministeriön ylitarkastaja Matti Sinko, joka vastaa koulujen tietotekniikan opetuksesta valtakunnallisesti.

Samaa mieltä on tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

- Tässä tullaan aivan keskeisten kansalaisoikeuksiin liittyvien kysymysten pariin. Tietoverkon pitäisi olla kaikkien suomalaisten saatavilla, samalla tavalla kuin kirjasto on kaikille kuuluva resurssi, Suomen Akatemian digitaalisen median projektissa työskentelevä Sirkkunen sanoo.

Sinkon mukaan on nyt tajuttava, kuinka suuri muutos tietoverkot ovat Suomessakin kansalaisen kannalta.

- Asiassa pitää tulla varsinkin ikääntyvää väestöä enemmän kuin puolitiehen vastaan. Tämä on tärkeää, sillä tietoverkko on kehittymässä keskeiseksi viestimeksi puhelimen ja tv:n oheen.

Tietoverkkoon pääsy helpottuu jo aivan lähiaikoina: uudet digitaaliset televisiot ovat samalla portti Internetiin. Oven nettiin avaa myös multimediakännykkä, joka on sekin tulossa, joskin myöhemmin.

- Silti jää vielä niitä, jotka eivät pääse verkkoon kotipäätteen, kännyn tai digi-tv:n kautta. Heille luonteva kanava tietoverkkoon ovat yleiset kirjastot. Mielestäni Suomen pitää satsata vahvasti kirjastojen kehittämiseen tällaisiksi tietotuviksi, Sirkkunen linjaa.

Tietoyhteiskunta ei vielä arjessa

Tiedotustutkija Sirkkunen kuittaa sanahelinäksi puheet siitä, että Suomi on nykyisin maailman johtava tietoyhteiskunta.

- Se ei kerta kaikkiaan yllä ihmisten arkielämän tasoon. Internetin käyttömahdollisuus ja -kyky luovat Suomen sisällä edelleen eriarvoisuutta - globaalista mittakaavasta puhumattakaan.

- Huomattava edistysaskel olisi ymmärtää, miten väärin on olettaa, että kaikilla suomalaisilla olisi varaa sijoittaa 10 000-13 000 markkaa parin kolmen vuoden välein tietokoneeseen, Sirkkunen ripittää.

Onko pääsy tietoverkkoon sitten niin välttämätöntä? Tasa-arvon ideaali tuskin nostaa suomalaisia barrikadeille. Toinen ääni kelloon noussee heti, kun aletaan puhua palveluiden siirtämisestä tietoverkkoon. Keskittyykö osa peruspalveluistakin nettiin - johon kaikki eivät pääse?

- Internet-yhteyden ja sen käyttötaidon puute alkaa olla "handicap" - puute tai vamma - viimeistään silloin, jos palveluja siirretään nettiin, Sirkkunen muistuttaa. Tutkija arvioi, että esimerkiksi pankkipalvelu on Suomessa heikentynyt koko ajan sen verkkoon siirtymisen myötä.

Saman päätelmän tekee Sinko: hän korostaa, että muut palvelutavat pitää säilyttää nettipalvelujen rinnalla. Näin ainakin niin kauan, kunnes pystytään takaamaan että nettipalvelut ovat saatavilla.

Jyrkkiä eroja

Tutkimukset kertovat, että suomalaisten kyky toimia tietoverkossa jakautuu nyt hyvin selvästi ikäryhmittäin. Parhaiten nettisurffailun hallitsevat alle 30-vuotiaat miehet. Naiset osuvat väliryhmään, sillä kaikkein heikoimmin tietoverkoissa pärjäävät keski-ikäiset ja iäkkäät miehet.

Tietokoneet ovat yleensä miehinen harraste, joten nuoret nettinörtit ovat useimmin miehiä. Keski-ikäisten ja vanhempien suomalaisten parissa punnus kääntyy toisinpäin, koska naiset pääsevät toimistoammateissaan jyvälle tietoverkoista ikäluokkansa miehiä paremmin.

Koulutus ja tulotaso heijastuvat nekin hyvin selvästi paitsi Internet-osaamisessa, myös kiinnostuksessa verkkoa kohtaan. Tässä asiassa tulotaso ei kuitenkaan näy lapsiperheissä. Niissä hankitaan tietotekniikkaa enemmän kuin perheissä, joissa ei ole kouluikäisiä lapsia, tulotasosta riippumatta.

- Nähdäkseni tämä kertoo siitä, että suomalaiset uskovat tietotekniikan vaikuttavan suotuisasti myös oppimiseen. Yleensäkin näyttää siltä, että Suomessa ollaan aika teknomyönteisiä. Melko harvat karttelevat tietoisesti tietoteknologiaa, Matti Sinko arvioi.

Pelkkä kone ei riitä

Netin ymmärtäjiksi pitää siis käännyttää ja opettaa ennen muuta supraikäiset ynnä sitä vanhemmat suomalaiset. Anneli Kajanto Kansanvalistusseurasta uskoo, että oppia on viisainta jakaa järjestöissä ja yhdistyksissä, joihin väki kuuluu jo valmiiksi.

- Esimerkiksi MTK:n ja SAK:n paikallisjärjestöt ovat luonteva yhteys myös tietoverkkoihin perehtymiselle. Paras tulos saadaan, kun oppia saa "omassa porukassa", jossa tausta, koulutus ja taitotaso ovat osapuilleen samat.

SAK hankkikin hiljattain jäsenilleen moderneja kotipäätteitä jättikaupalla. Kymmenettuhannet koneet saatiin edullisesti, kun ammattiliitto neuvotteli niille yhteisen hinnan.

- Tämä joukkohankinta on hyvä esimerkki. Toivottavasti SAK:ssa ei vain tapahdu samaa virhettä kuin koulu- ja korkeakoulupuolella. Siellähän ostettiin kyllä laitteita mutta ei huolehdittu koulutuksesta, tukipalveluista ja materiaaleista, Matti Sinko tietää.

Kansanvalistusseuran Kajanto uskoo, että jo pelkkä ajan kuluminen siivittää nettiymmärryksen kasvuun.

- Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, he ovat jo tottuneet käyttämään Internetiä ja sähköpostia. 10 vuoden kuluttua meillä on eläkkeelle jäävien joukko, jolla on valmius hoitaa kauppa-, posti- ynnä muut palvelut tietoverkon kautta.

Joka viidennestä kodista verkkoon

Tällä erää Suomen talouksista 40 prosentissa on tietokone. Kotipäätteistä puolet sisältää Internet-yhteyden, joten tietoverkkoon päästään nyt joka viidennestä Suomen kodista.

- Oleellista on kysyä, kuinka paljon ja kuka kotona olevaa modeemia käyttää. Vuoden 1996 lopulla Suomen noin kahdesta miljoonasta tietokoneen käyttäjästä 200 000 hallitsi hyvin ohjelmien kopioinnin verkosta. Heistä taas 100 000 oli alle 30-vuotiaita miehiä, Esa Sirkkunen kronikoi.

Luvut viitannevat siihen, että aivan lähivuosina ei palveluja kannata siirtää Suomessa kokonaan tietoverkkoon.

- Syrjäytyminen tällä alueella vältettäisiin aika pitkälle jo sillä, että tietoverkkoon pääsyn mahdollisuus taataan kattavasti yleisissä kirjastoissa ja sen tapaisissa tietotuvissa, opetusministeriön Sinko summaa.

STT - JHL
12.2.1999