Alusten ulosliputuksia jo tiedossa

Suomalaisen merenkulun toimintaedellytykset heikkenemässä

Viennistämme yli 90 % hoidetaan merikuljetuksina. Suomalaisten merenkulkijoiden ammattitaito on aina ollut arvostettua ja Suomen kauppalaivaston tehokkuus on hyvällä tasolla. Valtion viime aikojen merenkulkupoliittiset päätökset ovat kuitenkin ajamassa varustamot entistä ahtaammalle. Joidenkin EU-maiden erilainen verotuskäytäntö uhkaa kauppalaivastomme kilpailukykyä.

Merenkulkua tuettava

Euroopan unionin vastikään julkaisema merenkulkupoliittinen ohjelma pyrkii takaamaan edellytykset kansallisten kauppalaivastojen ylläpidolle. Ohjelma sisältää esityksiä tietyistä tukimuodoista, joilla vahvistetaan alan toimijoiden kilpailukykyä. Suomessa hallitus ei merenkulkualan organisaatioiden vaatimuksista huolimatta ole päässyt yksimielisyyteen merenkulun tukimuodoista.

Liikenneministeriö on samoilla kannoilla merenkulun elinkeinonharjoittajien kanssa pikaisten kansallista merenkulkua turvaavien ratkaisujen välttämättömyydestä. Suomalaisvarustamot haluaisivat Suomen siirtyvän yhtiöverotuksesta tonnistoverotukseen. Tämä päätös vaatisi kuitenkin valtiovarainministeriön tuen.

Suomen tärkeimmistä kilpakumppaneista Saksa siirtyi tämän vuoden alusta tonnistoverojärjestelmään. Samaa käytäntöä ollaan suunnittelemassa Ruotsiin. Aiemmin järjestelmä on ollut voimassa mm. Hollannissa ja Kreikassa.

Suomalainen merenkulku turvaa kansallisia etuja

Kilpailu merikuljetuksista on kovaa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Varustamoiden toimintaedellytykset määräytyvät pitkälti taloudellisten näkökohtien perusteella. Suomalaisten laivojen pysyminen jatkossakin Suomen lipun alla on kuitenkin merkittävää myös kansallisesta näkökulmasta.

Laivojen ulosliputus toisi aluksille halvempia miehistöjä myös EU:n ulkopuolisista maista. Suomalaiset merimiehet eivät pysty kilpailemaan kustannustasolla näiden halpamiehistöjen kanssa.

Suomen Laivanpäällystöliitossa toivottaisiinkin tonnistoveroon siirtymiseen ohella varustamoille sosiaalimaksujen tasoista suoraa tukea ja korkotukea. Miehistökustannusten alentaminen nähdään alalla ensiarvoisen tärkeänä.

Ulosliputuksia jo tiedossa

Metsäteollisuuden kuljetusorganisaatio Oy Transfennica Ab aikoo liputtaa kaksi neljästä kevään aikana liikenteeseen saamasta aluksestaan Saksaan.

Alan koulutus Suomessa korkeatasoista

Tiukentuneet kansainväliset määräykset koulutuksen ja alusturvallisuuden suhteen ovat lisänneet Suomessakin aluksilla työskentelevän henkilöstön jatkokoulutusta. Myös ympäristökysymyksiin suhtaudutaan nykyisin hyvin vakavasti.

Uudistuvassa alan koulutuksessa turvallisuutta pidetään ensisijaisena ja mm. kansainvälinen IMS-koodi vaatii aluksille erityisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän, joka koskee jokaista aluksella työskentelevää.

Suomessa merenkulkualan koulutuksessa ollaan siirrytty nopealla aikataululla kansainvälisten yleissopimusten mukaisiin järjestelyihin. Alan oppilaitokset täyttävät STCW 95-sopimuksen laatuvaatimukset. Koulutuksen lähtökohtana on ammattitaitoisen ja pätevän miehistön kouluttaminen vastaamaan suomalaisten varustamoiden työvoimantarvetta. Suomalaiset merimiehet ovat arvostettuja myös ulkomailla.

Ns. mukavuuslippulaivoilla eli aluksilla, jotka ovat rekisteröity johonkin kolmannen maailman maahan, työskentelee paljon muun muassa filippiiniläisiä merimiehiä. Filippiinien 122:sta alan koulusta ainoastaan kuudella on toistaiseksi hyväksytty laatujärjestelmä.

Kilpailukyvyn heikkeneminen lisää työvoiman tarjontaa ulkomaille

Koska merenkulkualan koulutuksessa on huomioitu suomalaisen tonniston tarpeet ja kasvunäkymät, mahdolliset ulosliputukset aiheuttavat paineita juuri uusitulle koulutusjärjestelmälle.

Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja Bo Gyllenberg ilmaisi viime vuoden lopulla Navigator-lehdessä huolestuneisuutensa kotimaisen merenkulun tietotaidon säilymisestä. Hän korosti Suomen kuuluvan ehdottomasti koulutuksen kärkimaihin maailmanlaajuisesti.

Gyllenbergin mukaan vain koulutuksen säilyttäminen nykytasolla takaa, että Suomella on osaavaa ja ammattitaitoista laivapäällystöä myös tulevaisuudessa.

Gyllenberg ei usko koulutuksen voivan jatkua samalla tasolla, jos kauppalaivasto Suomesta häviää.
- Lähtökohta sekä koulutus- että järjestöpuolella on, että meillä on suomalainen laivasto, jonne koulutetaan suomalaista päällystöä.

Suomalaisten alusten ulosliputukset tulkitaan merenkulkupiireissä osittain valtiovallan välinpitämättömyydeksi suomalaista merenkulkua kohtaan. Jos Saksan ja joidenkin muiden EU-maiden mukaista mallia ei oteta Suomessa käyttöön tai merenkulun tukitoimia muutoin käynnistetä, varustamot tuskin löytävät vaihtoehtoja kansallisen merenkulun vähittäiselle alasajolle.

Kuitenkin Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat esimerkiksi talvimerenkululle ainutlaatuisia vaatimuksia, joiden hallinta on parhaimmillaan suomalaisten käsissä.

MIKKO LAITINEN
12.2.1999