Väärinkäytöksiä selvittäneen työryhmän raportti nostatti kriisin EU:ssa

EU:n komissio eroaa



Euroopan unionin komission kaikki 20 jäsentä eroavat. Komissio teki johtopäätöksensä sen talousväärinkäytöksiä tutkineen työryhmän julkaistua raporttinsa aiemmin illalla.


Komission puheenjohtaja Jacques Santer ilmoitti ennen kahta aamuyöllä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että työryhmän raportin valossa komissio on yksimielisesti päättänyt vetäytyä tehtävästään.

Santer sanoi jättävänsä tiistaiaamuna virallisen ilmoituksen komission erosta ja perusteluista myöhemmin aamulla.

Komissio päätti vetäytymisestään noin kaksi ja puolia tuntia kestäneen kokouksensa jälkeen. Riippumattoman asiantuntijaryhmän laatimassa raportissa arvosteltiin kovin sanoin komission ja joidenkin komissaarien toimintaa useissa EU:n hankkeissa.

Kriisi kärjistyi myöhään maanantai-iltana kun kävi ilmi, että ainakin suuri osa EU:n parlamentista aikoo vaatia komission eroa.

Noin kello 23 Suomen aikaa 262-jäsenisen parlamentin suurin ryhmä sosiaalidemokraatit ilmoitti vaativansa koko komission eroamista. Ryhmä sanoi tekevänsä asiasta tarvittaessa luottamuslausekysymyksen. Vireillä oli myös ainakin toinen eri ryhmittymien jäsenien ajama vastaava hanke.

Tammikuussa sosiaalidemokraattien 214 -jäseninen ryhmä veti takaisin vastaavan välikysymyksen kun komissio ilmoitti ryhtyvänsä toimiin hallinnossaan esiintyneiden väärinkäytösten selvittämiseksi. Demareiden vetäydyttyä vaatimuksistaan komissio vältti erottamisen äänin 293-232.

Koko komissio vastuussa hallinnon heikkoudesta

Kriisin synnytti komission ja parlamentin yhdessä asettaman, riippumattoman asiantuntijaryhmän alkuillasta julkaisema raportti. Komissio ei raportin mukaan ole valvonut hallintonsa toimintaa eikä puuttunut sitä kohtaan esitettyihin väärinkäytössyytteisiin.

Raportissa todetaan, että komissio kantaa kokonaisuudessaan vastuun hallinnossa tapahtuneista petoksista ja väärinkäytöksistä. Parlamentin oli määrä käsitellä raporttia istunnossaan ensi viikolla. Mikäli komissio ei olisi eronnut asiasta olisi järjestetty luottamuslauseäänestys huhtikuussa.

Komission erottaminen olisi mahdollista kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Tammikuussa Euroopan parlamentti antoi tukensa komissiolle vastaavassa äänestyksessä.

Tätä ennen hyväksyttiin päätöslauselma, jossa komissiota vaadittiin selvästi tehostamaan toimiaan omassa hallinnossaan tapahtuvien talousväärinkäytösten ja petosten estämiseksi.

Komissio velvoitettiin perustamaan riippumattomista asiantuntijoista koostuva työryhmä tutkimaan asiaa.

Cresson sai kovimmat arvostelut

Viiden asiantuntijan ryhmä nosti esille myös yksittäisiä komissaareja, joita arvostellaan piittaamattomuudesta, väärinkäytöksistä ja tuttavien suosimisesta nimitysasioissa.

Näyttöä varsinaisista rikoksista tai komissaareille itselleen koituneesta taloudellisesta hyödystä ei tutkimuksista käynyt ilmi.

Erityisesti tiede- ja kulttuuriasioista vastaava, Ranskan entinen pääministeri Edith Cresson saa raportissa runsaasti kritiikkiä osakseen.

Cressonin todetaan syyllistyneen laiminlyönteihin etenkin vastuulleen kuuluvassa Leonardo-ohjelmassa sekä ainakin yhteen törkeään epäpätevän tuttavansa suosimiseen nimitystapauksessa. Cresson on kiistänyt kaikki syytökset. Useat europarlamentaarikot vaativat jo alkuillasta Cressonin eroa.

Myös muutamien muiden komissaarien todetaan syyllistyneen lievempiin väärinkäytöksiin. Laiminlyöntejä on tapahtunut etenkin komission turismiohjelmassa ja Välimeren alueen hankkeissa.

Liikasille puhtaat paperit

Komissaari Erkki Liikasen ja hänen Assi-puolisonsa toimista ei löytynyt aihetta arvosteluun. Tiedotusvälineissä epäiltiin Assi Liikasen käyttäneen väärin asemaansa Stakesin ja EU:n yhteisissä tutkimushankkeissa. Assi Liikasen työuran korostetaan olleen riippumaton miehensä komissaarin tehtävistä.

Cressonin lisäksi huomauttamista sen sijaan löydettiin nimitysasioissa espanjalaisen Manuel Marinin ja saksalaisen Monika Wulf-Mathiesin viranhoidosta.

Raportissa korostettiin vastuun silti olevan koko komissiolla, jonka hallintokulttuuri on sallinut yksittäisten komissaarien holtittomuudet.

Parlamentin puolueryhmittyvät jatkoivat kokouksiaan myöhään yöhön. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, millä tavalla koko komissio kollegiaalisena elimenä voi kantaa vastuun laiminlyönneistään, ja mitä sen puheenjohtajan Jacques Santerin tulisi tehdä.

Sekä parlamentin puhemies Jose Maria Gil-Roblesin että komission puheenjohtaja Jacques Santerin odotetaan kommentoivan syntynyttä tilannetta tiistaina.

Liikanen ei kommentoinut

Komissaari Erkki Liikanen ei yöllä halunnut kommentoida komission eron perusteita. Hän sanoi antavansa arvionsa tapahtumista myöhemmin päivällä sen jälkeen kun komission puheenjohtaja Jacques Santer on informoinut EU:n parlamentin puhemiehistöä tilanteesta.

Santerin on määrä tavata parlamentin puhemies Jose Maria Gil-Robles kello 11.30 Suomen aikaa. Gil-Roblesin on tarkoitus pitää lehdistötilaisuus kello 13.00, ja myös Santerin on arveltu pitävän oman tiedotustilaisuutensa samoihin aikoihin.

Komission on määrä selvittää aamukahdekselta alkavassa kokouksessaan komission eroamisen juridisia yksityiskohtia.

Seitsemän komissaaria hakee uudelleennimitystä

Ainakin seitsemän kahdestakymmenestä EU-komissaarista aikoo hakea uudelleennimitystä komissioon, kun EU-maiden hallitukset nimeävät uuden komission, kertoivat lähteet tiistaina.

Uudelleennimitystä hakevien joukossa on uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan komissaari Erkki Liikanen.

Muut ovat liikennekomissaari Neil Kinnock (Britannia), rahakomissaari Yves Thibault de Silguy (Ranska), maatalouskomissaari Franz Fischler (Itävalta), aluekomissaari Monika Wulf-Mathies (Saksa), kulttuurikomissaari Marcelino Oreja (Espanja) sekä yhteismarkkinakomissaari Mario Monti (Italia).

Näistä seitsemästä vain Wulf-Mathiesia arvosteltiin komission eroon johtaneessa asiantuntijaraportissa.

STT-IA
16.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE