EU:lle tarjotaan vahvempaa puolustusyhteistyötä

Saksan ulkoministeri Joschka Fischer esitteli lauantaina Reinhartshausenin epävirallisessa ulkoministerikokouksessa ehdotuksen unionin toimintakyvyn vahvistamiseksi. Ehdotuksiin sisältyy muun muassa NATO:n ja EU:n yhteistyön tiivistäminen ja EU:n oman pääesikunnan perustaminen.

Ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) mukaan ehdotus on nähtävä keskustelun avauksena - Suomella ei ole mitään keskustelua vastaan, mutta nykyisiä linjauksia ei aiota muuttaa.

Saksa haluaa, että EU parantaisi edellytyksiään toimia niin rauhanturvaamisen, kriisinhallinnan kuin rauhaanpakottamisen alalla. Tähän tähtääviä päätöksiä on jo tehty Amsterdamin sopimuksessa, mutta Saksa ehdottaa aiempaa pitemmälle menevää sotilaallista yhteistyötä.

Halonen kertoi, että saksalaista aloitetta käsiteltiin perjantaina hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, joka totesi yksimielisesti, ettei Suomen ole tarpeen muuttaa nykyisiä puolustus- ja turvallisuuspoliittisia linjauksiaan.

Keskustelu EU:n toimintakyvyn kehittämisestä on Halosen mielestä silti tervetullutta, eikä hän nähnyt näissä ajatuksissa pyrkimyksiä korvata NATO:a EU:n puolustusulottuvuudella.
- Kenelläkään NATO-maista ei ole tarvetta luoda sille mitään kaksoisorganisaatiota tai kilpailevaa yritystä, Halonen painotti.

Keskustelua asiasta jatketaan seuraavassa ulkoministerikokouksessa, Halonen sanoi.

EU:n ulkosuhteista vastaava komissaari Hans van den Broek kiitteli puolestaan Saksan ehdotusta erittäin mielenkiintoiseksi ja hyväksi. Hänen mukaansa EU-maat ovat yksimielisiä siitä, että EU:lla on oltava oma itsenäinen kriisinhallintakyky.

Saksan mielestä tarvitaan parempaa yhteistyötä EU:n ja NATO:n välillä ja EU:n päätöksentekokyvyn tehostamista puolustuspolitiikan alalla. EU-maiden puolustusministereiden olisi osallistuttava säännöllisesti ulkoministereiden kokouksiin, ja EU:n olisi luotava pysyvä sotilaskomitea.

EU:n on määrä palata näihin kysymyksiin Kölnin huippukokouksessa kesäkuun alussa.

Halosen mukaan on liian aikaista arvioida tehdäänkö Kölnissä päätöksiä asiasta. Kesän alussa astuu voimaan Amsterdamin sopimus, jota ei vielä ole päästy kokeilemaan käytännössä.

Nopeampaa ulkopolitiikkaa

Halonen totesi jälkimmäisestä aloitteesta, että Suomi suhtautuu periaatteessa myönteisesti EU:n ulkopoliittisen toimintakyvyn kehittämiseen. Toisaalta, EU on tehnyt useita siihen tähtääviä päätöksiä, joita ei ole vielä toteutettu.

Kun Amsterdamin sopimus astuu alkukesästä voimaan, nimitetään EU:lle myös erityinen ulkopoliittinen edustaja, ja Brysseliin perustetaan uusi tiedonkeruuseen ja -vaihtoon keskittyvä yksikkö, Halonen muistutti.

Kosovoon operaatio

Ministerit saivat tuoreimmat raportit Kosovon rauhanneuvotteluista, joiden on määrä alkaa uudelleen maanantaina. Saksan ulkoministeri Joschka Fischer painotti, että osapuolten on hyväksyttävä rauhansopimus ensi viikolla.

Esillä olivat myös suhteet Turkkiin, joita kurdijohtaja Abdullah Öcalanin pian alkava oikeudenkäynti mutkistavat entisestään.

Halosen mukaan uusia linjauksia ei ole tulossa; Turkille on jo monta kertaa tehty selväksi, että EU vaatii sen takaavan Öcalanille oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hakevan kurdiongelmaan poliittista ratkaisua.

Halosen mukaan Kreikan uusi ulkoministeri George Papandreou vaikuttaa suhtautuvan Turkin-suhteisiin rakentavasti. Papandreou on puhunut Kreikan parlamentissa sen puolesta, että Kreikka vetäisi pois vetonsa Turkille luvatun avustuksen myöntämiseltä.

Ministerit totesivat, että Turkki on täysivaltainen Euroopan Neuvoston jäsen, jonka pitäisi myös noudattaa neuvoston ihmisoikeussuosituksia. Näihin kuuluu myös kuolemantuomion kielto, Halonen painotti.

STT-IA
14.3.1999