Velkoja voitava antaa anteeksi kehitysmaille



Poliitikot laidasta laitaan haluavat antaa lainoja anteeksi sellaisille kehitysmaille, joilta ei rahoja muutenkaan koskaan saada takaisin. Anteeksiannon ehtona on kuitenkin saman suuruisen summan käyttäminen kehitysmaassa johonkin hyödylliseen tarkoitukseen.


Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan vaalipaneelissa torstaina esiintynyt Osmo Soininvaara (vihr) arveli, ettei velallisella voi olla täydellistä taloudellista itsemääräämisoikeutta,"koska velat ovat kuitenkin saatavia". Mikäli maassa ei ole demokratiaa, ovat vaatimukset , joilla pyritään mm. demokratisoimiseen, oikeutettuja.

Kokoomuksen Pirjo-Riitta Antvuori toivoi, että rahat ohjattaisiin naisten hyväksi, koulutukseen ja terveydenhoidon hankkeisiin.

Milla Kalliomaa (krist) ja Suvi-Anne Siimes (vasl) arvelivat, että Suomen EU:n puheenjohtajakaudella voitaisiin myös vaikuttaa kehitys-yhteistyölainojen anteeksiantoon samalla kun avunantoa muutenkin terästettäisiin. Tämä asia olisi syytä sisällyttää vaikkapa EU:n uuden vuosituhannen julistukseen ensi vuonna.

Rahaa ja prosentteja

Panelisteilta kysyttiin Kepan vaaliohjelman tavoitteesta lisätä seuraavalla vaalikaudella kehitysyhteistyörahoja 250 miljoonaa markkaa vuosittain. Tällöin 0,4 prosentin osuus ylittyisi.

Tämä olisi lähempänä YK:n asettamaa tavoitettava 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Erkki Tuomioja (SDP) piti Kepan tavoitteita realistisina, mutta kehotti ottamaan huomioon politiikan realismin, johon kuuluu mm. valtiovarainministeriön ratkaiseva rooli budjetin laadinnassa.

Eva Biaudet (RKP) kannatti rahamäärän kasvattamista, mutta toivoi kehitysyhteistyöministerin olevan seuraavalla hallituskaudella jostakin suuresta puolueesta, koska nyt asiat ovat menneet päin helvettiä.

Tästä kimmastui Osmo Soininvaara. Hän kertasi vihreitten kehitysyhteistyöministerin saaneen hankkeille rahaa valtiovarainministeriön vastustuksesta huolimatta ja nimenomaan ruohonjuuritason hankkeille.

Tobinin malli kiinnostaa

Kepan toinen vaalihaave ns. Tobinin verosta kiinnostaa periaatteessa poliitikkoja, mutta sen toteuttaminen vaatisi hiontaa. Näin arveli mm. Erkki Tuomioja.

Tobinin mallissa on kyse rajojen yli siirtyvien valuuttojen verottamisesta 0,25-1 prosentin verran. Tällä rajoitettaisiin markkinoiden ylivaltaa ja lisättäisiin hallitusten talouspoliittista riippumattomuutta.

Keskustan Matti Vanhanen sanoi puolueensa katselleen "Tobinia" jo 20 vuotta. Hän kuitenkin epäili, että tuotto-odotukset, joita veroon on asetettu ovat kaukana todellisuudesta. Suvi-Anne Siimes piti sitä oikeasti toteutettuna ympäristöverona, jota tulevan hallituksen olisi syytä ajaa.

STT-IA
12.3.1999


POLITIIKKA -SIVULLE