 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
SAK:n kysely: Työsuhteen vähimmäisehdot halutaan turvata työehtosopimuksin
Suomalaiset suhtautuvat tuoreen kyselyn perusteella epäilleen paikalliseen sopimiseen.Kaikkien väestöryhmien enemmistöt haluavat sopia työsuhteen vähimmäisehdot työehtosopimuksin, käy ilmi SAK:n maanantaina julkaisemasta Työmarkkinailmasto-tutkimuksesta. Liki kolme neljästä (71 prosenttia) vastaajista uskoo työntekijöiden olevan heikoilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudessaan työpaikoilla. Tätä mieltä olevien osuus on suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1995 kevään, jolloin SAK aloitti kyselysarjan. 86 prosenttia vastaajista on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että työsuhteen vähimmäisehdoista kuten palkoista ja lomista on sovittava työehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopimaan niistä työnantajan kanssa. Osastopäällikkö Eero Heinäluoma SAK:sta arvioi vastausten kuvastavan paikallisesta sopimisesta saatuja kokemuksia: erityisesti kunta-alalla jaettavana on ollut lähinnä heikennyksiä. Lisäksi keskustan työreformin herättelemä keskustelu vaalien alla on saanut kansalaiset pohtimaan kantaansa aiempaa tarkemmin. Vankimmin vähimmäisehtojen sopimista työehtosopimuksin kannattavat sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset, työntekijät, pääkaupunkiseutulaiset ja SAK:n jäsenet. Myös keskustan (83 pros.) ja kokoomuksen (83) ja Suomen yrittäjien (64) jäsenten enemmistö on asiasta täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Hyvinvointivaltiosta pidetään kiinniKun ennen viime eduskuntavaaleja keväällä 1995 enemmistö katsoi, ettei palkansaajajärjestöjen tule puuttua maan hallituksen harjoittamaan politiikkaan, on näin ajattelevien osuus pudonnut liki kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin.Valtaosa haluaa seuraavan hallituksen etsivän yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Niukka enemmistö (52 pros.) katsoo, että palkansaajakysymyksillä on merkitystä, kun he tekevät äänestyspäätöksensä. Hyvinvointivaltioon suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Neljä viidestä (82 pros.) ei pidä verotuksen alentamista järkevänä, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä. Näin ajattelevien osuus näyttää olevan lievässä kasvussa.
Etujärjestöjen arvostus nousussaSuomalaisten enemmistön (57 pros.) mielestä vakavimmin työttömyyttä vastaan taistelee edelleen ay-liike. Kakkossijalla on nykyhallitus (47), joka on viime talven jälkeen selvinnyt nousuun hallitustaipaleen alun "kuherruskuukautta" seuranneesta notkahduksesta.Eniten on rapissut usko presidentti Martti Ahtisaaren ponnisteluihin. Nyt alle joka kolmas (31 pros.) arvioi hänen toimivan todella tai jokseenkin vakavissaan työttömyyden vähentämiseksi. Suunta on ollut alaspäin talvesta 1997 lähtien. Kyselyssä on joka kerta kysytty, missä määrin vastaajat arvostavat eri etujärjestöjen työtä. Suomen Gallupin tutkimusjohtajan Juhani Pehkosen mukaan vuosi 1997 oli - ehkä talouden elpymisen vuoksi - vedenjakaja, jonka jälkeen kaikkien etujärjestöjen arvostus on ollut noususuunnassa. SAK säilytti arvostuksensa ennallaan ja sen myötä ykköspaikkansa. Arvostustaan lisäsivät MTK (9 prosenttiyksikköä), Akava (8), Suomen yrittäjät (8) ja STTK (6). Suomen Gallup haastatteli tutkimusta varten tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista 13. tammikuuta-5. helmikuuta. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE