Selviytymisen ehtona ovat vaaliliitot

Vaalijärjestelmä kiukuttaa pienpuolueita

Nuorsuomalaisten puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä muuttaisi mielellään koko järjestelmän. Koska se ei näytä mahdolliselta, on hänen mukaansa pakko toimia nykysäännöillä. Se merkitsee välttämättä vaaliliittojen solmimista, vaikka ne ovat äänestäjän kannalta huono asia.

- Jos pelaa lätkää, on pantava varusteet päälle, Penttilä muotoilee kahden kansanedustajan puolueen aseman eduskuntavaaleissa.

Nuorsuomalaisten kaipaamassa mallissa äänestäjä saisi listata paremmuusjärjestykseen ehdokkaita eri puolueista. Kun ensimmäisenä oleva ehdokas saisi riittävästi ääniä läpimenoon, ylijäämä siirtyisi hyödyttämään ensin kakkosta ja sitten kolmosta.

Samoin kävisi, jos ensimmäisenä oleva ehdokas ei saisi riittävää kannatusta. Ääni ei menisi koskaan hukkaan.

Äänestäjä voisi lisäksi itse päättää, painottaako esimerkiksi alueellisuutta, jotain tiettyä ammattiryhmää tai ideologiaa. Vaalipiirit ja vaaliliitot kävisivät tarpeettomiksi.

Penttilä uskoo, että On line -lottoon tottuneille suomalaisille vaalikupongin täyttäminen olisi helppoa. Äänestää voisi vaikka R-kioskissa tai Internetissä, kunhan kontrolli vain yhden äänen käyttämisestä toimisi.

Vaaliliitoissa tarvitaan onnea

Periaatteena on ollut pienten puolueiden tekninen yhteistyö. Nuorsuomalaisten kumppanit löytyvät vihreistä ja siitä alaspäin.

Pientä lisävoimaa vaalimatematiikan nujertamiseen etsitään jatkossa myös nuorsuomalaisten ja liberaalien yhdistymisestä. Penttilä muistuttaa, että nämä kaksi puoluetta saivat viime vaaleissa selkeästi enemmän ääniä kuin onnistuneilla vaaliliitoilla 7 paikkaa vallanneet kristilliset.

Penttilä näkee puolueellaan mahdollisuuksia oman ehdokkaan läpimenoon kahdeksassa vaalipiirissä. Realistinen tavoite yltää hänen mielestään viiteen paikkaan.

Uudenmaan ja Helsingin ohella tähdätään mm. Keski-Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan valtaamiseen.

Penttilän ihannehallitus olisi näköpiirissä olevalla vaalituloksella vihertävä porvarihallitus. Hän lähtee siitä, että ilman "Internetin pysäyttävää" vaalivoittoa nuorsuomalaisten kohtalo voi olla vielä rakentaa tulevaisuutta hallituksen ulkopuolella.

Virtasen kampanja ilon karnevaali

Hän kannattaa lähes suoraa henkilövaalia, jossa kuitenkin annettaisiin puolueille jonkinlainen hyvitys niiden menestyksestä.

Virtasta on aika ajoin muistutettu siitä, että hän nousi viime vaaleissa eduskuntaan vaaliliitosta kristillisten äänien turvin.

Hän korostaa kuitenkin olleensa lähellä vaalipiirin kärkeä pelkästään ns. omilla äänillä. Loppujen lopuksi kaikki kansanedustajat ovat hyötyneet toisille ehdokkaille annetuista äänistä myös puolueiden sisällä.

Virtanen on pyrkinyt rakentamaan vaalikampanjastaan "demokraattista ilon karnevaalia" rintanappeineen, iskulauseineen ja julisteineen. Sen on määrä juhlistaa äänioikeutta ja muistuttaa asian tärkeydestä.

Virtanen käyttää henkilökohtaiseen kampanjaansa 20 000 markkaa. Hänen puolueensa on satsannut lisäksi puheenjohtajansa vaalipiirin Pirkanmaan vaalityöhön 100 000 markkaa.

Virtanen luottaa vastoin mielipidetiedustelujen kertomaa edustajapaikkansa säilymiseen eläkeläiset kansan asialla -puolueen ja perussuomalaisten kanssa solmitun vaaliliiton turvin.

Perusteena on hänen uskonsa ihmisten haluun "näyttää gallupeille ja valtaapitäville".
- Kansa on aktiivisempaa kuin mihin sitä yritetään masentaa, Virtanen arvioi.

Eduskuntavaalien uudet vanhat yrittäjät

Ensi kertaa mukana eduskuntavaaleissa on myös Perussuomalaiset-puolue, joka jatkaa konkurssissa kaatuneen SMP:n toimintaa.

Remonttiryhmän puheenjohtaja Risto Kuisma sanoo, että Paavo Lipponen (SDP), Sauli Niinistö (kok) ja Esko Aho (kesk) saavat syyttää itseään, jos vaalien äänestysprosentti jää alhaiseksi.

Äänestäjät ovat kertoneet Kuismalle, että huonompaa televisio-ohjelmaa ei ole nähty kuin pääministeriehdokkaiden "vaaliväittely".
- Ihmiset eivät näe mitään eroa niiden välillä. Ne panee nämä kolme herraa samaan nippuun. Se passivoi äänestäjiä, hän epäilee.

Kuisman mielestä ihmiset hakevat nyt jotakin uutta ja kaipaavat selkeitä vaihtoehtoja, ja sellaisena hän tietysti kauppaa Remonttiryhmäänsä.

Viime vuonna perustetun puolueen kannatus mitataan ensimmäisen kerran tulevissa vaaleissa. Kuisma ei hätkähdä mielipidemittausten vaatimattomista luvuista.
- Uuden puolueen osalta gallupit eivät ole koskaan luotettavia, hän kuittaa.

Kuisma perusti Remonttiryhmänsä vuosi sitten, kun hän erosi nuorsuomalaisista, joiden pariin oli loikannut vuotta aiemmin demareista. Uusi puolue rekisteröitiin kesällä ja nyt sillä on ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä.

Remonttiryhmä myy itseään äänestäjille erilaisena puolueena. Se ei lupaa lisää sosiaalietuuksia, vaan "työtä ja aherrusta".

Puolue ajaa "veroremonttia", jolla valtion tulovero lopetettaisiin kokonaan ja veroa vietäisiin vain yli 5 000 markan kuukausituloista.

Kuisma luottavainen

Viime vaaleissa Kuisma keräsi SDP:n ehdokkaana Uudeltamaalta noin 14 000 ääntä ja nousi yhdeksi vaalien ääniharavaksi. Valituksi tuloon riittäisi vähemmän kuin puolet tuosta määrästä.

Kuisma odottelee hyvää tulosta myös Vaasan ja Pirkanmaan piireissä. Edustajapaikasta kilpaillaan kuitenkin vaaliliitossa suuremman puolueen kanssa, Vaasassa perussuomalaisten ja Pirkanmaalla kristillisten kanssa.

Tähtäimessä uusi nousu

Perussuomalaisten puheenjohtaja yrittää tosissaan eduskuntaan. Eikä vain itsensä takia, vaalin tuloksesta on pitkälti kiinni koko puolueen tulevaisuus. Näkymään pyrkivä puolue tarvitsee vähintään kaksi kansanedustajaa.

Soini haravoi kyliltä ja toreilta samaa väkeä, jolta SMP oli vaaleista vaaleihin ammentanut kannatuksensa.

Kunnes tulivat viime eduskuntavaalit. Noin 96 000 äänestäjää oli saanut tarpeekseen SMP:n sisäisistä riidoista ja loikkauksista. Alun perin seitsemän edustajan ryhmä supistui kerralla yhteen.

Pian sen jälkeen SMP kaatui konkurssiin. Tilalle tuli Perussuomalaiset, ja Raimo Vistbacka jatkoi uuden puolueen ainoana kansanedustajana.
- Nyt ollaan ihan eri tunnelmissa, Soini hehkuttaa puhelimeen.

Puheenjohtajan tavoitteena on kansanedustajan saaminen viidestä vaalipiiristä.

Vaalijärjestelmää pitää muuttaa

- Suhteellisuuden pitäisi toteutua niin, että puolue saisi kahden prosentin kannatuksella neljä edustajaa. Nyt 2,5 prosentin kannatuksen saanut puolue voi jäädä kokonaan ilman edustajia.

Soinin mielestä järjestelmän muuttamisen tarve on tullut entistäkin ilmeisemmäksi, kun vaaliliitot vain laajentuvat niin, että jopa sosiaalidemokraatit turvautuvat sellaiseen.

Perussuomalaiset ovat Soinin mielestä muita pienpuolueita paremmassa asemassa, koska sillä on toimiva kenttäorganisaatio, mm. 146 kunnanvaltuutettua.

Puolueen vaaliteemoissa korostuvat perusarvot kuten perhe. Sanankäyttö kielii puolueen juurista, vaaliohjelmassa tuomitaan niin "herrojen optiosaalistus" kuin ihmisten pitäminen "rahavallan orjina".

STT-IA
12.3.1999