 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Käyttömaksujen korotukset hyväksytään joJulkisten palvelujen säästöissä mitta täysi
Yhä useampi suomalainen on sitä mieltä, että julkisten palvelujen säästöissä on tultu jo tien päähän.Kuitenkin vain 16 prosenttia kansalaisista olisi valmis verojen korotuksiin palvelujen turvaamiseksi. Sen sijaan käyttömaksujen korottamisen hyväksyy jo 61 prosenttia haastatelluista. Suomen Gallup kyseli alkuvuonna tuhannelta suomalaiselta mielipiteitä julkisten palvelujen nykytilasta. Tutkimuksen ovat teettäneet SAK, Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Valtion yhteisjärjestö VTY.
Kaikki säästöt eivät suretaTutkimuksen mukaan säästöjen vastaiset mielipiteet ovat tiukentuneet neljässä vuodessa selvästi.Peräti 70 prosenttia suomalaisista katsoi, että terveydenhuollon menoissa on säästetty liikaa, 64 prosenttia piti opetus- ja koulutusmenojen säästöjä liiallisina ja 59 prosenttia piti eläkeleikkauksia liian suurina. Vähiten kritiikkiä saivat maanpuolustushankintoihin, yritystukiin ja maataloustukiin kohdistuneet säästöt, sanoo Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen. Sekä VTY:n puheenjohtaja Raimo Rannisto että KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä ovat vakuuttuneita, että säästökiistoja joudutaan käymään kiihkeästi vaalien jälkeenkin. Sonerasta saadut markat loppuvat, eikä edessä olevia alkoholi- ja autoverojen alennuksista johtuvia tulonmenetyksiä paikata Ranniston ennustuksen mukaan pelkästään myymällä lisää. Kuntapuolellakin ongelmat jatkuvat, sillä kriisikuntia on Riskilän mukaan paljon enemmän ja pahempia kuin vain Opettajien ammattijärjestön listalla näkyneet murheenkryynit.
Rahat asiakasmaksuillaTutkimuksessa kysyttiin myös neuvoa, miten julkisten palvelujen rahoituksesta selvitään. Vaihtoehdoiksi annettiin verojen korotukset, asiakasmaksujen korotukset tai palvelujen vähentäminen.Viidesosa vastanneista ei kyennyt kertomaan, miten itse asian hoitaisi. Niistä, joilla oli ratkaisu asiaan, suurin osa päätyi käyttömaksujen korottamiseen. Vain 16 prosenttia nostaisi veroja ja vain kymmenen prosenttia lähtisi karsimaan palveluja. Käyttömaksujen korottaminen nähtiin parhaaksi vaihtoehdoksi lähes kaikissa väestöryhmissä. Vain maanviljelijöistä alle puolet päätyi tähän vaihtoehtoon, heidän keskuudessaan kannatettiin palvelujen vähentämistä enemmän kuin missään muussa ryhmässä.
Julkisilla palveluilla kaksikasvoinen imagoTutkimuksessa mitattiin myös julkisiin palveluihin kohdistuvia asenteita ja tässä kuvassa on myös kaksijakoisiakin piirteitä.Vaikka ylivoimainen enemmistö eli 89 prosenttia suomalaisista pitää julkisia palvelujamme ensiarvoisen tärkeänä turvaverkkona, myös kriittiset väittämät saavat tukea. Yli puolet suomalaisista katsoo ainakin jossain määrin julkisten palvelujen holhoavan ja passivoivan kansalaisia liiaksi. Peräti 62 prosenttia kansalaisista kokee palvelujen etääntyneen liikaa heidän tarpeistaan. Toisaalta lähes yhtä moni oli kuitenkin sitä mieltä, että julkiset palvelut kehittyvät jatkuvasti parempaan suuntaan. Kilpailuttamiselle lailla pelisäännötAsenteet julkisten palvelujen kilpailuttamiseen ovat muuttuneet viime kuukausina yhä kielteisimmiksi. Peräti 81 prosenttia tuomitsee kilpailuttamisen, jos se johtaa palkkatason heikkenemiseen tai irtisanomisiin.Noin 57 prosenttia haastatelluista katsoi, ettei julkisten palvelujen kilpailuttaminen ole nykyaikana taloudellisesti välttämätöntä. SAK:n osastopäällikkö Kirsti Palanko-Laaka uskoo tämän kasaavan paineita uudelle hallitukselle. SAK:ssa odotetaankin, että ensi vaalikaudella eduskunta määrittelisi lailla pelisäännöt julkisten palveluiden kilpailuttamiselle niin, että myös työntekijöiden edut tulevat turvatuiksi. Työehdot ja palkat eivät Palanko-Laakan mielestä voi olla kilpailuttamisen kohteina.
Rajavalvonta tehokasta Katujen kunnossapito eiTutkimuksessa selvitettiin myös käsityksiä eri palvelujen tehokkuudesta. Tehokkaasti toimivina pidetään mm. rajavartiolaitosta, poliisia, kirjastoja, keskussairaaloita, tullia, yliopistoja ja ammattilista koulutusta, postia ja verovirastoa.Tehottomimmasta päästä löytyvät puolestaan työvoimatoimistot, katujen kunnossapito sekä vanhusten ja vankien hoito. Myöskään terveyskeskukset sekä kunnalliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut eivät juuri saaneet tehopisteitä kansalaisilta.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE