Tax free -kauppa loppuu heinäkuussa

Vain viisi jäsenmaata tuki Saksan esitystä, jolla tax free -kauppaa vielä jatkettaisiin. EU:n talousneuvoston kokouksen jälkeen on erittäin epätodennäköistä, että asiaan tulisi enää muutoksia esimerkiksi Berliinin huippukokouksessa ensi viikolla.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) mukaan kokous päätti, että asiaa ei talousneuvoston toimesta lähetetä enää myöskään huippukokoukseen EU:n päämiesten pohdittavaksi.

- Ainakin minun ymmärtääkseni duty freen pitäisi olla kaikilla tavoin loppu, Niinistö sanoi neuvottelutauolla.

Sekä EU:n neuvoston että komission kielteinen kanta on näyttänyt hyvin todennäköiseltä jo pitkään.

Suuri osa jäsenmaista on tukenut EU:n jo vuosia sitten tekemää päätöstä lopettaa tax free -kauppa tämän vuoden heinäkuussa. Verovapaan kaupan jatkamista vastustivat Suomi, Italia, Belgia, Hollanti, Portugali ja Tanska.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja Britannian pääministeri Tony Blair olivat esittäneet tax free -kaupalle viiden vuoden lisäaikaa. Myöskään Saksan jokin aika sitten esittämä eräänlainen kompromissiesitysesitys, jossa arvonlisävero olisi kytketty ratkaisuun, ei Niinistön mukaan saanut kannatusta.

Jäsenmaat voivat kansallisilla toimilla korjata muutosten mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä.
- Suomenkin valtion budjetissa taitaa muistaakseni olla varattuna neljä miljoonaa markkaa. Hyvä tietysti olisi, jos se saataisiin EU:lta takaisin, Niinistö sanoi.

Komission on määrä myöhemmin tehdä niistä esityksiä neuvostolle. Myös komission kanta varmistui jokin aika sitten, kun kun se julkisti arvionsa tax free -kaupan vaikutuksista työllisyyteen.

Selvitysten mukaan verovapaalle kaupalle myönnettävä jatkoaika ei vaikuttaisi merkittävästi työpaikkojen määrään EU:n alueella.

Suomi selviää muutoksesta muita jäsenmaita vähemmällä, sillä suurin osa tax-free -kaupasta jatkuu edelleen Ahvenanmaan ja Tallinnan laivaliikenteessä. Kaupan päättyminen vaikuttaa eniten Merenkurkun liikenteeseen, joskin arviot muutoksen työllisyysvaikutuksista vaihtelevat.

Maatalousratkaisuun halutaan lisäsäästöjä

- EU:n puheenjohtajamaa Saksan mukaan jäsenmaiden enemmistö pitää maatalousministereiden saavuttamaa ratkaisua hyvänä, mutta sen kokonaiskustannukset ylittävät aikaisemmin asetetut rajoitukset. Tämän vuoksi olisi vielä etsittävä välineitä kokonaiskustannusten alentamiseksi.

Saksan edustaja luetteli Niinistön mukaan esimerkkeinä degressiivisyyden ja maaseudun kehittämistoimet.

Jälkimmäisiä ollaan siirtämässä kahden miljardin euron verran rakennerahastoista maatalouden puolelle, mikä osaltaan nostaisi maatalousratkaisun hintaa.

Niinistö korosti omassa kokouspuheenvuorossaan, että Suomi ei ole kannattamassa maataloustukia vähitellen vähentävää degressiivisyyttä.

Ensin tulee saada varmuus, että samalla turvataan Luxemburgin huippukokouksen päätöslauselma siitä, että maataloutta on voitava harjoittaa koko EU:n alueella, myös Suomessa.

- Suomella on tässä asiassa optio auki siten, että jos degresiivisyyteen päädyttäisiin, niin haluamme ottaa tämän erityisvakuutuksen keskusteluihin. Kokouksessa ei esitetty mitään erityistä degressivisyysmallia. Maatalousneuvotteluissa esillä oli malleja, jotka leikkaisivat tukia joko suurilta tiloilta tai tasaisesti myös pienemmiltä.

STT-IA
16.3.1999