Joulumatkailu ei korosta suomalaista jouluruokaperinnettä
Joulu saa taas Suomen matkailukeskuksiin, mutta kotimainen jouluruoka ei herätä intohimoja kotimaisissa matkailumarkkinoijissa. Niin ulkomaisille kuin kotimaisille matkalaisille tarjotaan sivulauseessa joko perinteistä suomalaista joulupöytää tai kansainvälisempää ruokalistaa.Sen sijaan erilaisia rientoja, kuten porosafareita, mäkihyppyä ja Joulupukin tapaamista mainostetaan ankarasti. Vaikkapa lähiruuasta tai luomutuotteista koottua herkkuateriaa ei mainosten mukaan löydy mistään.
Joulu on Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) mukaan tärkein yksittäinen syy tulla Suomeen. Siksi Lappi, Kuopio ja Turku ovat nyt yhdistäneet voimavaransa MEK:n kanssa ja luoneet ensimmäisen yhteisen jouluesitteen ulkomaisten matkatoimistojen käyttöön.
Joulunajan matkailijoista noin puolet saapuu ulkomailta tunnustelemaan suomalaista joulua. Muun ajan vuodesta ulkomaiset vieraat muodostavat noin kolmanneksen matkailukeskusten kävijöistä.
Erityisesti britit ja venäläiset ovat ottaneet Suomen joulunajan omakseen. Noin 140 lentokoneellista brittejä saapunee taas tänä vuonna seitsemäksi tunniksi Rovaniemelle ja noin 5 000 venäläisen odotetaan viettävän vuodenvaihdetta Kuopiossa.
Lapissa varovasti ruokaeksotiikkaa
Teija Mikkola Lapin Matkailumarkkinointi Oy:sta kertoo, ettei lyhytmatkalaisia kiinnosta eksoottinen suomalainen ruoka, vaan ennen kaikkea Joulupukki ja retket.
Viime vuonna Lapin joulusta näkyi ulkomaisissa tiedotusvälineissä ennen kaikkea lumesta kasattu jättimäinen pyllymäki. Ruuan suhteen brittiläiset lapsiperheet haluavat normaalia ruokaa, kuten poroa tai lohifilettä ja perunamuusia.
Rovaniemen SantaParkin ruokailupaikoissa tarjoillaan enemmän pizzaa ja makkaraperunoita kuin lanttulooraa tai joulupuuroa. Näin ovat lapsivoittoiset kävijät toivoneet. SantaParkiin odotetaan joulukuun aikana 40 000 kävijää, joista kaksi kolmannesta saapuu kotimaasta.
Lapille joulu on noin 100 miljoonan markan bisnes, joka aiotaan Mikkolan mukaan tuplata viiden vuoden kuluessa.
Venäläisille rutkasti smetanaa
Kuopio korostaa joulumarkkinoinnissaan asemaansa lännen ja idän kohtauspaikkana. Kaupunkikuvassa nähdään niin Joulupukki kuin Pakkasukkokin tasavahvoissa rooleissa. Venäläiset saapuvat tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös charter-junalla viettämään perinteistä uutta vuottaan tammikuun 7. päivän ympärillä.
Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kähärä kertoo venäläisten joulunajan keskittyvän erityisesti ruokaan.
Suomalaiset jouluruuat tai uuden vuoden nakkikulttuuri eivät kuitenkaan kelpaa, vaan pöytien on notkuttava naapurimaan omista herkuista, kuten mädistä, blineistä, sipulista, silleistä, piirakoista ja kulhollisista smetanaa.
- Pöydän on ennen kaikkea näytettävä suurelta ja runsaalta. Vaikka ruokalajeja ei olisi montaa, on samaa ruokaa oltava kymmenellä tarjoilulautasella peräkanaa ja seisovan pöydän on seisottava aamuyöhön asti. Tällaisella tarjoilulla on tietenkin hintansa, mutta venäläiset ovat valmiit maksamaan siitä, Kähärä toteaa.
Turussa notkuvat museoiden joulupöydät
Turku on julistautunut Suomen Joulukaupungiksi jo muutamia vuosia sitten. Turulla on kaupunkijouluperinteensä, kuten keskiajalta periytyvä joulurauhan julistus ja linnan ylhäisön joulunviettoonkin tuomat kansainväliset tuulahdukset. Muihin joulukeskuksiin verrattuna kaupungissa on panostettu eniten myös suuhun pantavaan, vaikkakin ennen kaikkea museoiden näyttelypöydillä.
Turun maakuntamuseo kokoaa tänäkin vuonna Turun linnaan seitsemän erilaista joulupöytää joulukuun alusta lähtien. Omansa saavat muun muassa renessanssiajan prinsessa Katariina Jagellonica, joka toi haarukan Suomeen, 1800-luvun hovineuvoksetar Montgomery ja vangit pyöreän tornin tyrmässään.
Apteekkimuseoon katetaan suurporvariskodin joulupöydät, joihin pääsee tutustumaan jouluviikolla, 21. joulukuuta lähtien. Luostarinmäen käsityöläismuseo esittelee eri säätyjen tyypillisiä jouluvalmisteluja.
Muurarin talossa tarjoillaan tuoretta leipää, lipeäkalaa ja lampaanviulua, saapa perheen tytär joulumakeisiakin. Merimiehen pirtin pöydällä nököttää puuropata ja paloviinaputeli.
Oikeaa suomalaista joulusyötävää saa ainakin Turun saaristossa, jonne ryhmät voivat lähteä syömään kalastajan jouluillallista ja hakemaan saariston perinteistä jouluhaukea. Ruotsinvallan ajoilta periytyvää tapaa noudattaen Turunmaan saariston kalastajat lahjoittavat edelleen joka joulu tasavallan presidentille jouluhauen.
FF-IA
12.11.1999
