Vakoilu tuli rikosnimikkeeksi vuonna 1995



Helsingin hovioikeus tuomitsi ulkoasiainsihteeri Olli Mattilan vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen rangaistukseen vakoilusta. Lisäksi vielä Mattila tuomittiin viralta pantavaksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin sovellettiin rikoslakiin vuonna 1995 tullutta pykälää, sillä aiemmin rikoslaki ei tuntenut vakoilu -nimistä rikosta.


Ennen rikoslain uudistusta vakoilusta puhuttaessa tarkoitettiin yleensä vanhan rikoslain käsittein valtiosalaisuuksien ilmaisemista ja niihin kohdistuvaa tietojen hankintaa.

Vuonna 1993 eduskunnalle annetussa uudistusesityksessä vakoilu irrotettiin omaksi pykäläkseen.

"Vahinkoa ulkomaansuhteille"

Pykälän 1. momentti sanoo, että "joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen hankkii tiedon sellaisesta Suomen maanpuolustusta tai muuta poikkeuksellisiin oloihin varautumista, Suomen ulkomaansuhteita, valtiontaloutta, ulkomaankauppaa tai energiahuoltoa koskevasta taikka muusta niihin rinnastettavasta, Suomen turvallisuuteen vaikuttavasta seikasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava vakoilusta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi".

Saman pykälän 2. momentin mukaan "vakoilusta tuomitaan myös se, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee" edellä tarkoitettuja tietoja.

Vakoilua on monenlaista

Hallituksen eduskunnalle antaman esityksen perustelujen mukaan vakoilu voidaan jakaa sotilaalliseen, poliittiseen ja tieteellis-teknis-taloudelliseen vakoiluun.

Poliittisen vakoilun kohteina ovat poliittisesti merkittävät seikat, jotka valtion johto haluaa pitää salassa vierailta valtioilta ja joita ei käsitellä julkisuudessa tai tavanomaisen valtioiden välisen kanssakäymisen yhteydessä.

Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi Suomen ja jonkin muun maan kahdenvälisten suhteiden yksityiskohdat sekä sellainen merkittävien valtiollisten päätösten valmistelu, jonka joutuminen vieraiden valtioiden tietoon liian aikaisin voisi olla maalle vahingollista.

Joukkoon kuuluvat myös valtion johtoon kuuluvia henkilöitä koskevat arkaluonteiset, painostuskeinona käytettävät tiedot.

Tieteellis-teknis-taloudellisen vakoilun kohteina ovat maan taloutta ja tieteellistä sekä teknistä tietämystä koskevat asiat, joiden paljastuminen vieraalle valtiolle voisi aiheuttaa maalle vahinkoa.

Tietojen valtakunnallinen merkitys ja vieraan valtion toimielinten välitön tai välillinen mukanaolo vakoilutoiminnassa erottavat tieteellis-teknis-taloudellisen vakoilun yritysvakoilusta.

Salaisuuksia ovat myös tosiseikat

Ei ole välttämätöntä, että tiedot, asiakirjat tai muut vastaavat olisi määrätty salassa pidettäviksi. Salaisuuksia ovat myös esimerkiksi tosiseikat, kirjoitukset ja piirustukset, jotka valtiollisten etujen vuoksi on pidettävä vierailta valtioilta salassa.

Hallitus painotti esityksensä perusteluissa, että kyseisen henkilöpiirin tulee olla tietoinen siitä, että tiedot ovat luonteeltaan salassa pidettäviä.

Tietojen hankinnan lisäksi tuomion voi saada myös tiedon välittämisestä eli esimerkiksi asiakirjojen tai niiden jäljennösten toimittamisesta tiedon hankkijalta vieraan valtion edustajalle tai välikädelle vieraalle valtiolle edelleen toimitettavaksi.

Vakoilua on myös, jos salaisena pidettävää tietoa hallussaan pitävä antaa asiakirjoja jäljennettäviksi tai kopioi itse niitä ja antaa kopiot tiedon hankkijalle.

Niin ikään vakoiluksi luetaan se, jos kertoo tiedon sitä hankkivalle vieraan valtion edustajalle tai välikädelle esimerkiksi suullisessa keskustelussa tai kirjallisesti.

Tuomioita annettiin 1980-luvulla

Edellinen Mattila-juttua vastaava tapaus Suomessa käsiteltiin vanhan rikoslain ollessa voimassa 1980-luvun puolivälissä.

Suomalainen toimittaja tuomittiin vuonna 1983 maanpetoksesta ehdolliseen kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus muutti tuomion ehdottomaksi vankeudeksi.

1980-luvulla annettiin myös muutamia muita tuomioita maanpetoksesta. Vuonna 1991 korkein oikeus kumosi kahdelle liikemiehelle hovioikeudessa maanpetoksesta annetut vankeustuomiot.

STT-IA
17.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE