Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Aivojen mekanismit jalostuvat iän myötä



Aivojen työmuistin kuormituskyky heikkenee kaikilla iän myötä. Samalla kuitenkin aivojen tietojenkäsittelymekanismit jalostuvat. Neurologi Kiti Müller toteaa, ettö ihminen siirtyy silloin sirpaletiedon muistamisesta asiakokonaisuuksien hallintaan.


Työterveyslaitoksen aivotyölaboratorion ylilääkäri Müller selvitti ihmisaivojen toimintakyvyn rajoja Automaatio 1999 -tapahtuman yhteydessä tiistaina Helsingissä.

Ihmisaivojen toiminta on viritetty siten, että merkittävä osa aistien avulla tapahtuvasta ympäristöön suuntautuvasta havainnoinnista on tiedostamatonta.


Käyttömuisti ja säilömuisti

Poikkeama ärsykeympäristössä, esimerkiksi hälytysääni valvomossa, suuntaa tarkkaavaisuutta. Erilaiset älylliset tehtäväsuoritukset ovat kuitenkin tietoista tiedonkäsittelyä. Työ- eli käyttömuistin avulla seulotaan havaintoärsykkeistä oleellinen tieto jatkokäsittelyyn.

Säilömuistin tietorakenteet, kuten aiemmin opitut tiedot, taidot ja kokemus, vaikuttavat vastaanotetun tiedon hallintaan. Tämä antaa biologisen pohjan mm. yksilöiden suoritusten eroille vaikkapa prosessinohjauksen häiriötilanteessa.

Tunnetilat ja motivaatiotekijät taas vaikuttavat Müllerin mukaan herkästi tarkkaavaisuuteen, havainnointiin ja käyttömuistin toimintaan, samoin aivojen yleinen vireystila.


Tiedonhallinnan reunaehdot

Ihmisen työ- eli käyttömuisti kykenee samanaikaisesti käsittelemään keksimäärin 5-7 erillistä tietoainesta.
- Se jumiutuu herkästi tietotulvatilanteesta, joissa irrallisten tietoärsykkeiden määrä ylittää kuormituskapasiteetin, huomauttaa Müller.

Pakkotahtinen työskentely näyttöpäätteen ääressä ilman lepotaukoja on hänen mukaansa tyypillinen tilanne, jossa käyttömuistin toimintakyky voi heikentyä, jopa salpaantua.

Myös käyttömuistin liiallinen kuormittuminen heikentää luovaa ongelmaratkaisua, uusien asioiden oppimiskykyä. Silloin suoritusvirheiden riski kasvaa.

STT-IA
17.9.1999


Ajassa -sivulle