Aivojen mekanismit jalostuvat iän myötä
Aivojen työmuistin kuormituskyky heikkenee kaikilla iän myötä. Samalla kuitenkin aivojen tietojenkäsittelymekanismit jalostuvat. Neurologi Kiti Müller toteaa, ettö ihminen siirtyy silloin sirpaletiedon muistamisesta asiakokonaisuuksien hallintaan.
Työterveyslaitoksen aivotyölaboratorion ylilääkäri
Müller selvitti ihmisaivojen toimintakyvyn rajoja
Automaatio 1999 -tapahtuman yhteydessä tiistaina Helsingissä.
Ihmisaivojen toiminta on viritetty siten, että
merkittävä osa aistien avulla tapahtuvasta
ympäristöön suuntautuvasta havainnoinnista on
tiedostamatonta.
Käyttömuisti ja säilömuisti
Poikkeama ärsykeympäristössä, esimerkiksi
hälytysääni valvomossa, suuntaa
tarkkaavaisuutta. Erilaiset älylliset
tehtäväsuoritukset ovat kuitenkin tietoista
tiedonkäsittelyä. Työ- eli käyttömuistin avulla
seulotaan havaintoärsykkeistä oleellinen tieto
jatkokäsittelyyn.
Säilömuistin tietorakenteet, kuten aiemmin opitut
tiedot, taidot ja kokemus, vaikuttavat
vastaanotetun tiedon hallintaan. Tämä antaa
biologisen pohjan mm. yksilöiden suoritusten
eroille vaikkapa prosessinohjauksen
häiriötilanteessa.
Tunnetilat ja motivaatiotekijät taas vaikuttavat
Müllerin mukaan herkästi tarkkaavaisuuteen,
havainnointiin ja käyttömuistin toimintaan,
samoin aivojen yleinen vireystila.
Tiedonhallinnan
reunaehdot
Ihmisen työ- eli käyttömuisti kykenee
samanaikaisesti käsittelemään keksimäärin 5-7
erillistä tietoainesta.
- Se jumiutuu herkästi
tietotulvatilanteesta, joissa irrallisten
tietoärsykkeiden määrä ylittää
kuormituskapasiteetin, huomauttaa Müller.
Pakkotahtinen työskentely näyttöpäätteen
ääressä ilman lepotaukoja on hänen mukaansa
tyypillinen tilanne, jossa käyttömuistin
toimintakyky voi heikentyä, jopa salpaantua.
Myös käyttömuistin liiallinen kuormittuminen
heikentää luovaa ongelmaratkaisua, uusien
asioiden oppimiskykyä. Silloin suoritusvirheiden
riski kasvaa.
STT-IA
17.9.1999
Ajassa -sivulle
|