Euroopan pk-yritysasiantuntijat:
Innovatiivisuus ja teknogia yritysten tie menestykseen
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja EU:n komission yhteistyönä järjestämä EU:n pk-yritysfoorumi alkoi torstaina Helsingissä. Kaksipäiväisen tilaisuuden teemana on "Nopeaa kasvua ja kilpailukykyä teknologian avulla". Foorumissa 300 asiantuntijaa eri maista kartoittaa toimenpiteitä pk-yritysten kasvun ja kehityksen vahvistamiseksi.Tilaisuuden avauspuheenvuorossa kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja korosti yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantamisen olevan tärkeä osa eurooppalaista kilpailukykyä.
- Tässä kehittämistyössä ovat EU:ssa kaikilla tasoilla keskeisellä sijalla ne toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa yrittäjyyttä ja pk-yritystoimintaa edistävän toimintaympäristön rakentamiseen, Tuomioja sanoi.
- Euroopanlaajuisten sisämarkkinoiden eteen on tehty paljon töitä. Sisämarkkinakehitystä tulisi myös pk-yritysten osalta pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti. Vuonna 2002 käyttöön otettava yhteinen raha on konkreettinen katalysaattori pienille yrityksille laajentaa toimintaansa euroopanlaajuisesti.
Pienten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ei voida täysin hyödyntää ilman tieto- ja viestintäteknologian (ICT) nykyistä laajempaa käyttöä, jatkoi ministeri.
- ICT:n avulla voidaan ensinnäkin vähentää yritysten kustannuksia ja lisätä tuottavuutta, toiseksi sen avulla voidaan parantaa liikkeenjohtoa ja kolmanneksi se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
- Kilpailukyvyn kehittämistä on myös tarpeen tehostaa suuntaamalla resursseja aineettomiin, osaamista lisääviin investointeihin. Jo nykyään EU:n rakennerahastojen varoista merkittävä osa ohjautuu yritystoimintaa vahvistaviin hankkeisiin ja myös teknologian kehittämiseen osoitetuilla varoilla on voitu edistää pk-yritysten kilpailukykyä, sanoi Tuomioja.
EU panostaa pk-yritysten verkostoitumiseen
Euroopan komission pääosasto XXIII:n pääjohtaja Guy Crauser painotti puheenvuorossaan, että ICT:n myötä globaalistuneilla markkinoilla yritysten on kilpailukykynsä edistämiseksi jatkuvasti oltava innovatiivisia.
Niiden on päästävä käsiksi innovatiivisia ratkaisuja mahdollistavaan teknologiaan ja osattava soveltaa sitä. Komissio on pyrkinyt kiinnittämään asiaan huomiota etenkin EU:n elinkeinopolitiikan ja tutkimuspolitiikan yhteydessä.
- Yrityspolitiikassa komissio panostaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen edistämiseen. Verkostoituminen avaa pk-yrityksille ovia hyödyntää uutta tietotaitoa ja muiden yritysten kokemuksia sekä löytää uusia liikekumppaneita.
- Tehokas verkostoituminen auttanee pysyttämään Euroopassa sellaisia liiketoimintoja, jotka kenties muutoin siirtyisivät pois yhteisön alueelta, jatkoi Crauser.
EU:n viidennessä tutkimusohjelmassa on oma horisontaalinen ohjelmansa, jonka tarkoituksena on edistää pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista yhteisön tutkimusohjelmiin. Osaohjelmaan on käytettävissä 363 miljoonaa euroa.
Komissio on järjestellyt uudelleen toimintojaan yrityspolitiikan tehostamiseksi. Aiemmin teollisuudesta, pk-yrityksistä ja innovaatiopolitiikasta vastanneet pääosastot on nyt yhdistetty yhdeksi pääosastoksi, joka kattaa niin suuret kuin pienetkin yritykset.
- Pääosaston tehtävänä on keskitetysti edistää yrityspolitiikkaa ja kilpailukyvyn edellytyksiä EU:n alueella. Yksi komissaari, suomalainen Erkki Liikanen johtaa nyt koko EU:n yrityspolitiikka- ja tietoyhteiskunta-asioita, Crauser kertoi.
Yrityskulttuuri tunnettava
Durhamin yliopiston kauppakorkeakoulun professori Allan Gibb Englannista pohti alustuksessaan vaikeuksia, joita kohdataan kun pyritään edistämään pk-yritysten kilpailukykyä vahvistamalla näiden edellytyksiä hyödyntää teknologiaa ja erityisesti ICT:tä.
Gibbin mukaan on hankala määrittää mitkä ovat niitä kasvuyrityksiä, joiden kilpailukykyä voitaisiin edistää. Hän nosti myös esille kysymyksen siitä, miksi yrityksen kilpailukyvyn edistämiseksi on tarpeen intervenoida tämän toimintaan?
- Tehokas intervenointi edellyttää, että tunnetaan yrityksen liiketoiminnan menestystekijät ja sen kehittämisprosessi. Vain tältä pohjalta voidaan määrittää ne avainalueet, joilla ITC:n ja muun teknologian hyödyntämisellä kyetään vaikuttamaan yrityksen kehitykseen, Gibb sanoi.
- Pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan tehokas edistäminen vaatii myös yrityksen kulttuurin ja omistajayrittäjyyden hyvää tuntemista. Muutoin on vaarana, että käyttöön tullaan ottaneeksi sellaista sopimatonta teknologiaa ja toimintamalleja, jotka tosin ovat osoittaneet hyödyllisyytensä suurissa yrityksissä, mutta eivät sovellu pk-yrityksiin, totesi Gibb.
Yliarvioidaanko nopean kasvun yritysten työllistävyyttä?
Jönköpingin kansainvälisen kauppakorkeakoulun professori Per Davidsson pohti alustuksessaan sitä, mikä on pienten nopean kasvun yritysten, "gasellien" merkitys talouden kehityksessä.
Hänen mukaansa yritysten vertailuun käytetyt metodit saattavat yliarvioida "gasellien" merkitystä pk-yritysten valtaosan, so. hitaammin kasvavien yritysten kustannuksella. Empiirisissä tutkimuksissa on esimerkiksi vain harvoin selvitetty "gaselliyritysten" todellista työllistävää vaikutusta.
Davidssonin mukaan nopeasti kasvavissa yrityksissä on usein kysymys siitä, että niihin on siirtynyt työpaikkoja muista yrityksistä toimintojen ulkoistamisen kautta. Näin syntynyt kasvu ei itse asiassa juurikaan ole luonut talouteen uusia työpaikkoja, ei ainakaan samassa määrin kuin hitaammin kasvavissa pk-yrityksissä.
- Erilaisia yrityksiä vertailtaessa on otettava huomioon, etteivät monet pienyrittäjät halua yrityksensä kasvavan nopeasti. Julkisen vallan saattaisikin olla paikallaan harkita politiikkaa, joka mahdollistaa omien pääomien kartuttamisen yrityksiin mahdollisiin investointeihin käytettäväksi sen sijaan, että suositaan ulkoisen rahoituksen saamista, totesi professori Davidsson.
IA
17.9.1999
