Pääomaliikkeiden rajoittaminen jakaa johtokunnan
IMF haluaa vahvistaa rahoitusjärjestelmää
Useat talousviisaat ovat viime vuosina pohtineet, kuinka taltuttaa eri puolilla maailmaa puhkeavat rahoituskriisit. Vellonta Aasian ja Latinalaisen Amerikan markkinoilla todistaa, ettei yksiselitteisiä ratkaisuja ole löydetty.Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreessa, keväästä 1998 kevääseen 1999 ulottuvassa vuosikatsauksessa rahoituskriisien tarkastelu nousee vahvasti esiin.
Raportista ilmenee, että IMF:n johtokunta ei ole yksimielinen eräistä perustavista kysymyksistä. Esimerkiksi suhtautuminen pääomaliikkeiden rajoittamiseen jakaa johtokunnan mielipiteet.
Vuosikatsauksen mukaan enemmistö johtokunnasta katsoo, ettei kriisejä voida taltuttaa rahavirtoja suitsimalla, etenkään jos rajoitukset jäävät irrallisiksi eivätkä liity laajempiin talouspoliittisiin uudistuksiin.
Useat johtokunnan jäsenet kuitenkin katsovat väliaikaisten pääomaliikkeiden rajoitusten saattavan olla kriisitilanteissa hyödyllisiä.
Aasian myllerrysten yhteydessä IMF sai ekonomistipiireissä osakseen arvostelua kriisimaille määräämistään talousohjelmista.
Valuuttarahaston edellyttämien toimenpiteiden katsottiin monissa tapauksissa jopa syventäneen talouskurimusta. IMF:n virkailijoiden mukaan kritiikki on huomioitu johtokunnassa.
Vuosikatsauksessa tähdennetään, että IMF:n ohjelmien tulee olla riittävän joustavia, jotta niitä voidaan muokata vaihtuvien tilanteiden mukaan. Lisäksi ohjelmien pitäisi johtokunnan mielestä tukea kriisimaiden sosiaalisia turvaverkkoja, etteivät iskut köyhimpään kansanosaan muodostu liian rajuiksi.
Rahoitusjärjestelmästä iskunkestävä
IMF:n vuosikatsauksessa toistuu useaan otteeseen jo käytössä kulunut julkilausuma: kansainvälisen rahoitusjärjestelmän arkkitehtuuria täytyy vahvistaa.
Tämä mahtipontinen ilmaus sisältää monta toisiinsa liittyvää tavoitetta. Rahoitusmarkkinoilla tulee lisätä valvontaa ja läpinäkyvyyttä, pääomavirtojen vapauttamisessa pitää edetä hallitusti ja valuuttakurssijärjestelmät on ankkuroitava tukevalle pohjalle.
Lisäksi IMF:n johtokunta katsoo, että yksityinen sektori tulisi jatkossa kytkeä tiiviimmin mukaan rahoituskriisien ehkäisyyn. Valuuttarahasto muistaa myös korostaa, että sen omat resurssit täytyy pitää riittävällä tasolla.
Kun kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on vahva, kriisien holtiton laajentuminen on IMF:n johtokunnan mukaan epätodennäköisempää. Tosin myös jokaisen valtion on syytä hoitaa oma tonttinsa vastuullisesti.
Vuosikatsauksessa korostetaan, että valtioiden tulee talouspolitiikallaan varmistaa, etteivät niiden valuuttakurssit pääse kohoamaan kohtuuttoman korkealle.
Toimintavuonna 1998-1999 IMF:n rahoitusmahdollisuudet paranivat jäsenosuuksien korotusten ja NAB:n eli Uuden lainajärjestelyn ansiosta. Rahoituskriisit Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Venäjällä ehtivät kiristää huomattavasti valuuttarahaston maksuvalmiutta.
STT-MH
17.9.1999
