Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Prodin komissio aloitti
Romano Prodin johtama uusi Euroopan komissio aloitti viisivuotisen toimikautensa puoliltaöin torstain vastaisena yönä. EU:n parlamentti hyväksyi uudet komissaarit keskiviikkona, ja sen jälkeen EU-maiden hallitukset nimittivät virallisesti uuden komission.
Prodi kävi torstaina katsastamassa uudet toimitilansa Brysselin EU-korttelissa. Myöhemmin hän lensi takaisiin Roomaan jättämään hyvästit työlleen Italian parlamentissa ja tapaamaan presidentti Carlo Azeglio Ciampia.
Uudet komissaarit vannovat virkavalansa perjantaina EY:n tuomioistuimen edessä Luxemburgissa. Parinsadan kilometrin matka Brysselistä Luxemburgiin taittuu komission tiedottajan mukaan yhteisellä bussilla.
Suomen Erkki Liikasen ja kolmen muun entisen komissaarin ei tarvitse vannoa virkavalaa uudelleen. Ensimmäiseen kokoukseensa uusi komissio kokoontuu lauantaina.
Verheugen: EU hyväksyy Turkin viralliseksi jäsenehdokkaaksi
EU hyväksyy Turkin viralliseksi jäsenehdokkaaksi joulukuun huippukokouksessa Helsingissä, sanoi unionin laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen torstaina julkaistussa lehtihaastattelussa.
- Haluamme antaa Helsingin huippukokouksessa Turkille jäsenehdokkaan aseman, Verheugen sanoi Die Welt -lehdessä.
- Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käytännön neuvottelut (jäsenyydestä) alkaisivat tuolloin. EU:n on täysin mahdotonta neuvotella sellaisen maan kanssa, jossa rikotaan ihmisoikeuksia, hän tähdensi.
EU:n ja Turkin välit katkesivat joulukuussa 1997, kun unioni jätti Turkin laajentumishankkeen ulkopuolelle. Suhteet ovat kuitenkin viime aikoina lämmenneet ja merkittävä askel otettiin maanantaina, kun Turkin ulkoministeri Ismail Cem vieraili ensi kerran Brysselissä.
Verheugenin mukaan Turkin on kuitenkin ennen jäsenyysneuvotteluja tehtävä paljon uudistuksia, mutta se tulee varmasti olemaan yksi jäsenehdokas 12 muun maan kanssa.
Yhdysvaltain ulkoministeriö ennakoi vuosituhannen vaihteen tietokonevikoja
Yhdysvaltain ulkoministeriö on laatinut matkustavaisia varten luettelon, jossa ennakoidaan vuosituhannen vaihteen aiheuttamien tietokonevaurioiden todennäköisyyttä eri maissa.
Yhdysvaltain ulkoministeriö ei varoita matkustamasta mihinkään maahan, mutta kertoo, että vaikeuksia voi ilmetä eräiden maiden energiahuollossa, kuljetuksissa, puhelinyhteyksissä ja pelastuspalvelussa.
Tietokone-ongelmia ilmenee ministeriön mukaan todennäköisesti mm. Brasiliassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton alueelle syntyneissä valtioissa.
Länsi-Euroopan maista mainitaan Italia, jonka on Yhdysvaltain ulkoministeriön mielestä tehostettava suunnitelmiaan tietokoneiden toiminnan varmistamiseksi terveydenhuollossa ja puhelinyhteyksissä.
Muutoin Euroopan unionin maat saivat hyvät arvosanat valmistautumisessa vuosituhannen vaihtumiseen.
Nauru-saaret liittyi YK:hon
Nauru, Tonga ja Kiribati ovat liittyneet Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Kolme Tyynenmeren piskuista saarivaltiota hyväksyttiin YK:n jäsenvaltioiksi tiistain kokouksessa. Saarten liittymisen myötä YK:ssa on nyt 188 maata.
Kiina kuitenkin vastusti Naurun liittymistä YK:hon, sillä saarilla on voimassa olevat diplomaattisuhteet Taiwaniin. Kiina käytti jopa veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa, kun saarten hakemukset esiteltiin järjestölle heinäkuussa.
Nauru-saaret on vajaalla 11 000 asukkaallaan pienin YK:n jäsenmaista. Kooltaan se on 21 neliökilometriä. Kiribatilla on asukkaita noin 85 000 ja Tongalla noin 100 000.
Lähes 9 miljoonaa brasilialaista nälässä kuivuuden ja säästöjen vuoksi
Kuukausia jatkunut kuivuus ja valtion budjettileikkaukset ovat aiheuttaneet suuren nälänhädän Koillis-Brasiliassa. Arviolta 8,6 miljoonaa ihmistä näkee nälkää tässä Brasilian köyhimmässä osassa, koska hallitus on säästääkseen lopettanut elintarvikejakelun kuivuusalueilla, kertoivat lehdet tiistaina.
- Tämä toimi kohdistuu 30 prosenttiin kaikista äärimmäisessä köyhyydestä elävistä brasilialaisista, myönsi valtion sosiaaliohjelmia johtava virkamies Aurino Valois.
Monet Koillis-Brasilian kaupungin- ja kunnanjohtajat aikovat keskiviikkona sulkea tärkeät maantiet ja lopettaa kaiken toiminnan kunnissaan vastalauseeksi sosiaaliturvaleikkauksille. Hallitus on lisäajan saamiseksi pyytänyt lykkäämään mielenosoituksia voidakseen aloittaa jakelun uudelleen.
Tehdas joutuu lopettamaan tupakkien jaon japanilaisvanhuksille?
Japanilaiset terveysaktivistit vaativat tiistaina maan ainoaa savukevalmistajaa luopumaan suunnitelmista lahjoittaa miljoonia ilmaisia savukkeita maan vanhainkoteihin.
- Ilmaisten savukkeiden lahjoittaminen on sama kuin työntäisi ihmisiä junan alle, arvosteli tupakan haitoista tiedottavan keskuksen johtaja Bungaku Watanabe.
Maan ainoa tupakkatehdas Japan Tobacco on lahjoittanut ilmaisia savukkeita vanhuksille jo vuodesta 1965, jolloin yhtiö oli vielä valtion hallinnassa.
Yhtiöllä on hallussaan 80 prosenttia Japanin savukemarkkinoista. Japanin tupakointia koskeva lainsäädäntö on monilta osin "jälkeenjäänyt" verrattuna useimpiin teollisuusmaihin.
Norjan työväenpuolueelle tappio kunnallisvaaleissa
Norjan työväenpuolue on kärsinyt kirvelevän tappion maanantaisissa kunnallisvaaleissa. Kun kaikki äänet oli tiistaina saatu laskettua, puolue oli saanut vain 28,7 prosentin kannatuksen.
Työväenpuolue, jota johtaa entinen pääministeri Thorbjörn Jagland, on viimeksi saanut alle 30 prosentin kannatuksen vuonna 1925.
Konservatiivipuolueen ääniosuus oli 21,4 prosenttia. Vaalien voittajiin lukeutuu myös populistinen edistyspuolue, joka sai 12,1 prosenttia äänistä. Puolue on panostanut vaalikampanjassaan etenkin siirtolaispolitiikkaan, jota se pitää liian vapaamielisenä.
Työväenpuolueen ohella toinen suuri häviäjä on keskustapuolue. Se sai 8,3 prosentin äänisaaliin eli runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljän vuoden takaisissa kunnallisvaaleissa.
Kolme hallituspuoluetta kristillinen kansanpuolue, keskustapuolue ja liberaalinen vasemmistopuolue saivat yhteensä noin 22 prosenttia äänistä.
Pääministeri, kristillisen kansanpuolueen Kjell Magne Bondevik, pitää tulosta hyvänä kahden vuoden vallassaolon jälkeen. Bondevikin oma puolue kasvatti hieman kannatustaan, joka nousi edellisten kunnallisvaalien 8,2 prosentista 9,4 prosenttiin.
Työväenpuolueen johtaja Thorbjörn Jagland torjui tiistaina arvailut mahdollisesta erostaan. Puolueen johtajasta päätetään seuraavan kerran puoluekokouksessa ensi vuoden marraskuussa, Jagland totesi.
Espanja ei halua Pinochet-juttuun ulkopuolista välittäjää
Espanjan hallitus ilmoitti tiistaina torjuneensa Chilen ehdotuksen ulkopuolisen välittäjän käyttämisestä sen selvittämiseksi, kenen toimivaltaan Chilen entistä diktaattoria Augusto Pinochetia vastaan nostetut syytteet kuuluvat.
Chile on esittänyt, että toimivaltakysymys ratkaistaisiin diplomaattisin keinoin tai ulkopuolisen välittäjän avulla. Chile vaatii Pinochetin vapauttamista, koska sen mukaan vain chileläisillä tuomioistuimilla on valta päättää Pinochetin kohtalosta.
Pinochet, 83, on kotiarestissa Lontoossa. Espanjalainen tuomari on vaatinut hänen luovuttamistaan Espanjaan, jossa hänet asetettaisiin syytteeseen ihmisoikeusloukkauksista. Luovutuspyyntöä käsitellään Lontoossa 27. syyskuuta.
Kiina pehmentää yhden lapsen politiikkaansa
Kiina on lieventämässä ehdotonta yhden lapsen väestöpolitiikkaansa ensimmäisessä syntyvyydensäännöstelyä koskevassa laissaan, joka on valmistumassa kolmen vuoden sisällä.
Nimettömänä pysyvän virkamieslähteen mukaan uuteen lakiin sisältyy pykälä, jonka mukaan ainoista lapsista koostuville pariskunnille sallittaisiin kaksi lasta.
Kiina otti tiukan yhden lapsen väestöpolitiikan käyttöön 1970-luvun lopulla hillitäkseen hurjaa väestönkasvuaan, ja sitä on toteutettu tiukkojen rangaistusten avulla ennen kaikkea suuremmissa kaupungeissa. Tästä huolimatta Kiinan väestö on kasvanut vääjäämättä, ja se ylitti 1 248 miljoonaa viime vuoden lopulla.
NATO-tutkimus: Ilmaiskut serbijoukkoja vastaan tehottomia
Sotilasliitto NATO:n ilmaiskut serbijoukkoja vastaan Kosovon sodassa olivat paljon tehottomampia kuin NATO on aiemmin arvioinut. Näin todetaan NATO:n omassa tutkimuksessa.
Amerikkalainen US News & World Report -lehti kertoo tuoreessa numerossaan tästä toistaiseksi julistamattomasta tutkimuksesta, jossa NATO:n asiantuntijat arvioivat pommi-iskujen todellisia vaikutuksia Kosovossa.
Heti sodan loputtua NATO kertoi, että pommituksissa olisi tuhottu 110 panssarivaunua Kosovossa. Tutkimuksissa on nyt päätelty, että Kosovossa pystyttiin tuhoamaan vain 26 panssarivaunua.
Täydelliseksi virhearvioksi kuvataan NATO:ssa nyt myös ilmasodan alussa vallinnutta uskoa, että Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic antautuisi 2-4 päivän pommituskampanjan jälkeen. Tällaisen uskomuksen seurauksena oli puutteellinen suunnittelu myöhemmissä operaatioissa.
Syiksi Jugoslavian vetäytymiselle Kosovosta NATO:ssa todetaan nyt Venäjän tuen loppuminen Jugoslavialle sekä pommitusten kohdistaminen Jugoslavian voimalaverkostoon ja liikennejärjestelmään sekä muihin strategisiin kohteisiin.
Koonnut: IA
17.9.1999
