Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Leonia kokeilee pankkipalvelujen tarjoamista neljästä R-kioskista
Leonia-pankki kokeilee pankkipalvelujen tarjoamista neljässä R-kioskissa. Puoli vuotta kestävä kokeilu Tampereella ja pääkaupunkiseudulla alkaa marraskuun alussa. Kokeilukioskeista ei saa rahaa.
Pankin mukaan kokeilulle on saatu vihreää valoa pankkeja valvovasta rahoitustarkastuksesta. Leonia-pankin toimitusjohtaja Pentti Hakkarainen kertoo, että kokeilulla pankki haluaa joustavoittaa edelleen aukioloaikojaan. Lisäksi selvitetään asiakkaiden suhtautumista tällaiseen palveluun.
Pankin edustaja on paikalla kokeilukioskeissa iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikkiin kokeilukioskeihin tulee laskujen maksamista varten joko pääte tai maksuautomaatti. Kioskien läheisyydessä on jo nyt pankkiautomaatti käteisen nostoa varten.
Tässä vaiheessa ei kerrota, missä kokeiluun valitut kioskit tarkalleen sijaitsevat. Yksi tulee Tampereelle, muut kolme pääkaupunkiseudulle.
Tieto-X:n osakemyynti alkaa ensi viikolla
Tietotekniikan asiantuntijapalveluita tarjoavan Tieto-X:n listautuminen Helsingin pörssin NM-listalle etenee. Yhtiö aloittaa ensi viikon maanantaina osakemyynnin, jossa sen osakkeita tarjotaan suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille 5,25-5,75 euron kappalehintaan.
Kaupankäynnin Tieto-X:n osakkeilla arvioidaan alkavan pörssin pre-listalla syyskuun 30. ja NM-listalla lokakuun 5. päivänä.
Osakemyynnissä on tarjolla enintään 2,2 miljoonaa osaketta eli kolmannes yhtiön osakepääomasta ja äänistä. Mikäli osakemyynti toteutuu täysimääräisenä, yhtiön johdon ja hallituksen jäsenten omistus laskee nykyisestä 50:stä noin 32 prosenttiin.
Tieto-X:n liikevaihto oli kesäkuun lopussa päättyneen viime tilivuoden aikana runsaat 71 miljoonaa ja rahoituserien jälkeinen tulos 13 miljoonaa markkaa.
Järventaus: Pienyritysten merkitys kasvaa
Vastuu talouskasvusta on siirtymässä yhä enemmän pienyrityksille, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Järventauksen mukaan yhteiskunnan rakenteisiin liittyviä päätöksiä tehdään vielä liiaksi entisaikojen asetelmien pohjalta, vaikka yrittäjyydestä paljon puhutaankin.
Järventauksen mukaan monikansalliset suuryritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja tässä tarkoituksessa siirtävät merkittäviä osia tuotannostaan ulkopuolisille, pienille ja keskisuurille yhteistyökumppaneille.
- Talous- ja yhteiskuntapolitiikassa muutoksen syvyyttä ei ole vielä riittävästi sisäistetty, sanoi Järventaus keskiviikkona Tampereella osuuspankkien ja Suomen Yrittäjien järjestämillä Talousforum 99 -päivillä.
Oleellista on Järventauksen mukaan se, mihin suuryritykset suuntaavat tilauksensa ja alihankintansa. Siksi kilpailukykyisen ja joustavan pk-sektorin säilyminen Suomessa on tärkeää turvata.
Huoneistokeskus: Korkokeskustelu nosti asuntojen hintoja
Huoneistokeskuksen katsauksen mukaan asuntojen hinnat nousivat elokuussa. Pääkaupunkiseudulla kaksioiden yhden kuukauden nousupiikki oli peräti noin 10 prosenttia.
Syynä yllättävään voimakkaaseen nousuun toimitusjohtaja Matti Tossavainen pitää täysin kesän "ylikuumentunutta" korkokeskustelua. Asuntoasioista vastaava ministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ehdotti kesällä asuntolainojen korkovähennyksestä luopumista. Hanke haudattiin kiihkeäksi nousseen keskustelun jälkeen.
Tossavaisen mukaan keskustelu on hyvä osoitus,
mitä epävarmuus asuntomarkkinoilla saa aikaan.
- Ihmiset pelästyivät leikkauksia ja olivat valmiita
maksamaan korkeampia hintoja. Korkokeskustelun
vaikutus oli varmasti päinvastainen kuin toivottiin,
hän huomautti.
Muuten Tossavainen ei näe merkkejä asuntokaupan yleisestä ylikuumenemisesta. Hän tähdensi, että hintojen nousu koskee pääkaupunkiseutua, mutta sielläkin on suurta vaihtelua alueesta riippuen ja myyntiaika on edelleen keskimäärin lähes kuukauden. Muulla maassa asuntojen hinnat ja myyntiajat ovat pysyneet ennallaan elokuun piikkiä lukuunottamatta.
Inflaatio hidastui hieman elokuussa
Inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 1,1 prosenttia. Heinäkuussa inflaatio oli 1,2 prosenttia. Elokuussa inflaatiota hillitsi erityisesti asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen lasku. Myös vihannesten hinnat laskivat viime vuoden elokuuhun verrattuna.
Kuluttajahintojen nousua ylläpiti elokuussa bensiinin kallistuminen. Viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun bensiinin hinta on noussut lähes 11 prosenttia. Heinäkuusta elokuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,1 prosenttia, mikä johtui erityisesti bensiinin kallistumisesta. Myös vaatteiden hinnat nousivat.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan EU-maiden inflaatio oli heinäkuussa 1,1 prosenttia. Myös EMU-maissa hinnat nousivat 1,1 prosenttia.
Hitainta inflaatio oli Luxemburgissa, jossa hinnat laskivat viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun 0,3 prosenttia ja nopeinta Espanjassa, jossa hinnat nousivat 2,1 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli 1,4 prosenttia.
Teollisuustuotanto kasvoi heinäkuussa
Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 3,9 prosenttia viime vuoden heinäkuusta. Kesäkuussa tuotanto lisääntyi 5,7 prosenttia.
Kasvua vauhditti muun muassa elektroniikkateollisuus, jonka tuotanto oli melkein 19 prosenttia edellisvuotta suurempi. Mineraalien kaivu kasvoi heinäkuussa lähes 42 prosenttia. Myös elintarvikkeita ja juomia valmistettiin heinäkuussa enemmän kuin viime vuonna.
Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli heinäkuussa käytössä 73 prosenttia, mikä oli vajaat 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Massa- ja paperiteollisuuden käyttöaste oli vajaat 92 prosenttia, metalliteollisuuden lähes 72 prosenttia ja kemianteollisuuden 67 prosenttia.
Tammi-heinäkuussa tuotanto kasvoi 5,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi runsaat 13,5 prosenttia. Kasvu oli elektroniikkateollisuuden ansiota, jonka tuotanto nousi lähes 40 prosenttia.
Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto sen sijaan väheni prosentin. Kemianteollisuuden tuotanto oli 0,1 prosenttia ja muun tehdasteollisuuden tuotanto runsaan prosentin pienempi kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa.
Suomen teollisuustuotannon lähes 3,2 prosentin kasvu heinäkuussa oli kansainvälisesti verrattuna nopeaa. Yhdysvalloissa tuotanto kasvoi viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun 3,6 prosenttia.
Japanin teollisuustuotanto oli 0,1 prosenttia edellisvuotta suurempi. Saksassa teollisuustuotanto jäi 1,7 prosenttia sekä Englannissa vajaan prosentin.
Kesko luopuu Vaatehuoneesta ja Aleksi 13:sta
Kesko aikoo ensi vuoden aikana luopua Vaatehuone-ketjusta ja myydä Aleksi 13 -toiminnot Suomessa. Vaatehuone-ketjuun kuuluu tällä hetkellä 57 kauppaa, joiden yhteenlaskettu viime vuoden vähittäismyynti oli 370 miljoonaa.
Aleksi 13:n Suomen liiketoiminta käsittää tällä hetkellä kahdeksan pukeutumistavarataloa ja kolme erillistä kenkä- ja laukkumyymälää. Niiden viime vuoden liikevaihto oli 213 miljoonaa markkaa.
Kesko mukaan yhtiö on täsmentänyt vaatekaupan strategiaansa ja päättänyt sen vuoksi luopua vaate-erikoisliikeketjuistaan.
Tehdyillä päätöksillä ei ole vaikutusta Anttilan tai Citymarkettien vaatekauppaan, Kesko ilmoitti.
Hallitus jatkaa Soneran osakemyynnin valmistelua
Hallitus jatkaa Soneran osakemyynnin valmistelua ja hakee samalla eduskunnalta valtuutta luopua valtion osake-enemmistöstä Sonerassa. Asia oli tiistaiaamuna esillä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Osakemyynnin kansainvälisenä koordinaattorina ja kansainvälisen instituutiomyynnin pääjärjestäjänä toimisi investointipankki Goldman Sachs. Se olisi myös yhdessä Merita Corporate Financen kanssa pohjoismaisen instituutiomyynnin pääjärjestäjä. Merita Corporate Finance olisi yleisömyynnin pääjärjestäjä, kerrotaan liikenneministeriön tiedotteessa.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myös, että hallitus hakee eduskunnalle 22. lokakuuta annettavassa lisäbudjettiesityksessä valtuutta luopua valtion osake-enemmistöstä Sonerassa. Haettavan valtuuden mukaan valtio voisi alentaa vähimmäisosuuttaan Sonerassa tässä vaiheessa 34 prosenttiin.
Nykyinen kaksi vuotta sitten sovittu myyntivaltuus edellyttää valtion säilyttävän Sonerassa 50,1 prosentin omistuksen. Valtion omistusosuus on nyt 77,8 prosenttia.
Nyt suunniteltava myynti voidaan toteuttaa voimassa olevan valtuuden rajoissa, liikenneministeriö ilmoitti.
Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 1,5 prosenttia
Rakennuskustannukset olivat elokuussa 1,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen tiistaina julkistamasta rakennuskustannusindeksistä. Heinäkuussa vastaava vuosinousu oli 1,2 prosenttia.
Rakentamisen työkustannukset olivat elokuussa nousseet vuoden takaisesta 4,5 prosenttia, kun taas rakennustarvikkeiden ja muiden panosten hinnat pysyivät lähes ennallaan.
Heinäkuusta elokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,3 prosenttia. Työpanosten hinta kohosi 0,5 prosenttia, tarvikepanosten hinta 0,3 prosenttia ja muiden panosten hinta 0,1 prosenttia.
Aktia: Inflaatio kiihtyy ensi vuonna lähelle kahta prosenttia
Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy ensi vuonna kahden prosentin tuntumaan kansainvälisten raaka-ainehintojen kallistumisen takia. Tämän vuoden ajan inflaatio pysyttelee prosentin tuntumassa, arvioi Aktia Säästöpankki maanantaina julkaisemassaan talouskatsauksessa.
Pankki katsoo kuitenkin, että seuraava tuloratkaisu solmitaan maltillisena, joten inflaatio ei osoita rakenteellisen kiihtymisen merkkejä. Aktian mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia, kun kotimainen kysyntä jatkuu vahvana ja vienti vauhdittuu.
Kaikkiaan pankki pitää Suomen taloudellista tulevaisuutta valoisana, koska maailmantalouden riskit ovat nyt pienemmät kuin kertaakaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana.
Suurin kysymysmerkki liittyy Yhdysvaltain korkeisiin osakekursseihin, joihin saattaa mahdollisesti tulla korjausliike. Epävarmuutta tilanteeseen tuo epätietoisuus, kuinka sijoitusmarkkinat suhtautuisivat amerikkalaisosakkeiden laskuun.
Vaihtotaseen ylijäämä 3,6 miljardia heinäkuussa
Vaihtotaseen ylijäämä oli heinäkuussa 3,6 miljardia markkaa, kun ylijäämä kesäkuussa oli 5,0 miljardia markkaa. Tammi-heinäkuussa vaihtotaseen ylijäämä oli maanantaina julkistetun maksutasetilaston mukaan 17,3 miljardia markkaa. Vastaavaan aikaan vuosi sitten vaihtotaseen ylijäämä oli 21,1 miljardia markkaa.
Vuositasolla vaihtotaseen ylijäämä laski 36,3 miljardiin markkaan, kun se kesäkuussa oli 37,8 miljardia markkaa. Kauppataseen ylijäämä oli heinäkuussa vuositasolla 59,7 miljardia markkaa. Koko viime vuonna vaihtotaseen ylijäämä oli 40,1 miljardia markkaa ja kauppataseen ylijäämä 66,7 miljardia markkaa.
Heinäkuussa kauppataseen ylijäämä oli 4,9 miljardia markkaa. Palvelukaupan tase puolestaan oli 0,2 miljardia markkaa alijäämäinen.
Vaihtotaseen muiden erien alijäämä oli heinäkuussa 17,7 miljardia markkaa. Vaihtotaseen ylijäämä euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa oli heinäkuussa 3,3 miljardia markkaa. Tavarakaupan ylijäämä oli 3,6 miljardia markkaa ja palvelukauppa oli tasapainossa.
Vuositasolla vaihtotaseen ylijäämä euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa nousi 25,0 miljardiin markkaan, kun se koko viime vuonna oli 19,9 miljardia markkaa.
Suomen pääomanliikkeet olivat heinäkuussa 2,0 miljardia markkaa tuontivoittoiset. Suorat sijoitukset ulkomaille olivat 6,1 miljardia markkaa ja ulkomailta Suomeen 1,1 miljardia markkaa.
Arvopaperisijoituksina pääomaa tuotiin ulkomailta nettomääräisesti 4,6 miljardia markkaa. Muut sijoitukset olivat nettomääräisesti 1,4 miljardia markkaa tuontivoittoiset.
Suomen ulkomainen nettovarallisuus osoitti heinäkuun lopussa 636 miljardin markan velkaenemmyyttä. Ilman oman pääoman eriä ulkomainen nettovelka oli heinäkuussa 140 miljardia markkaa eli sama kuin kesäkuussa.
Koonnut: IA
17.9.1999
