Grillihiiliä Suomeen ja viinikeppejä Eurooppaan?
Hukkapuusta uusi sampo?
Suomen metsien hukkapuulle löytyisi uutta käyttöä grillihiilinä ja viinikeppeinä, joita voitaisiin tuottaa tilojen autioituvissa navetoissa. Tähän visioon perustuu PuuSampo -hanke, joka on nyt leviämässä Etelä-Savosta Päijät-Hämeeseen.Punkaharjulainen yritys on luonut uudenlaisen hiillestyslaitoksen, retortin. Sen ympärille on tänä vuonna syntynyt kuuden hiilentuottajan osuuskunta.
- Jotta grillihiilistä saataisiin todellinen bisnes, tarvitaan suurempia volyymeita ja laajempaa yhteistyötä, toteaa konsultti Reijo Ahteela.
Hänen mukaansa tuottajaperhe voisi lisätä puolipäiväisellä hiilituotannolla nettoansioitaan 70 000-8 000 markalla kuukaudessa.
Ahteela ryhtyy selvittämään päijäthämäläistä hiillestysintoa yhdessä ympäristöteknologiakeskus Neopolin kanssa. Kartoituksen päärahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä EU:n Maatalouden ohjaus- ja tukirahasto. Nykyisin Päijät-Hämeessä toimii pari pientä hiilentuottajaa.
Puhtaampaa grilliin
- Päijät-Hämeessä on mahdollista tuottaa kolmen vuoden kuluttua noin 500 000 tonnia grillihiiltä sekä 100 tonnia tisleitä vuodessa, näkee Reijo Ahteela.
- Se edellyttäisi noin kymmentä tuotantoryhmää: yksittäistä tilaa tai osuuskuntaa. Ahteelan mielestä suomalaiset voisivat vallata grillihiilimarkkinoita samaan tahtiin kuin tuotanto kasvaa. Nyt hiiliä myydään 60 miljoonalla markalla vuodessa ja tavara on 90-prosenttisesti ulkomaista.
Kotimaisen hiilen tärkein myyntivaltti on laatu.
Tänä kesänä Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa
on tuontihiilistä todettu jopa syanidia.
- Edes sytytysneste ei ole tarpeen; tuohenkäppyrä
tai lastukasa riittää, kehuu uuden laitteiston
kehittelijä Lauri Väärtinen.
Hiilellä myös lämpöä ja puhtautta
Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen PuuSampo -hankkeilla etsitään käyttöä ensiharvennuspuulle ja hakkuujätteelle. Sitä lahoaa Suomen metsiin vuosittain määrä, joka vastaa 1,3:aa miljoonaa öljytonnia.
Osa projektin ohjausryhmäläisistä arvelee, että lämmityshiileen sisältyy isompi bisnes kuin grillihiileen. Olisi vain opetettava suomalaiset uuteen polttoaineeseen ja etsittävä vientimarkkinoita.
Lahden valvonta- ja ympäristökeskus ryhtyy selvittämään hiillestyksessä syntyvien tisleiden, kuten tervan, käyttömahdollisuuksia. Grillihiilien sivutuotteena kehittyy myös aktiivihiiltä, jota tarvitaan suodattimissa. Se on toistaiseksi tuontitavaraa.
Viinikepille lisää ikää?
PuuSampo tutkii erikseen mahdollisuuksia vallata viinikeppimarkkinoita. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Etelä-Savosta tietää, että viininviljelijät tarvitsevat vuosittain 10 miljoonaa keppiä.
- Suomalaisella lämpökäsittelyllä saisi pitkäikäisempiä ja luonnonmukaisempia keppejä. Niille löytyisi varmaan kysyntää Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä on jo kokeiltu muovit ja sinkityt teräkset.
Mäkelää kiinnostaa lisäksi se, mitä puulle tapahtuu 80-200 asteen lämpötiloissa eli perinteisen kuivauksen ja lämpökäsittelyn välissä. Tutkimattomassa alueessa saattaisi lymytä uusia puisia sampoja Suomelle.
STT-IA
17.9.1999
