Nuorilla pojilla rasistisimmat asenteet
Suhtautuminen ulkomaalaisiin myönteisempää kuin lama-aikana
Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että työttömyyden lisääntyessä osan ulkomaalaisista on lähdettävä pois Suomesta. Joka viidennen suomalaisen mielestä eri kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten pitäisi elää erillään toisistaan.Kaikkein kielteisimmin ulkomaalaisiin ja pakolaisiin suhtautuvat 15-17-vuotiaat pojat. Heistä joka viides hyväksyy ulkomaalaisvastaisten skinheadien toiminnan.
Suhtautuminen pakolaisten ja ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen on maassamme kääntynyt kuitenkin myönteisemmäksi kuin se oli laman ja suurtyöttömyyden vuonna 1993. Asenteet eivät ole silti yhtä ulkomaalaismyönteisiä kuin vuonna 1987.
Näin todetaan dosentti Magdalena Jaakkolan tuoreessa tutkimuksessa Maahanmuutto ja etniset asenteet. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 1987-1999. Tutkimusta varten on haastateltu tuhatta suomalaista. Tutkimus luovutettiin työministeri Sinikka Mönkäreelle (sd.) keskiviikkona Helsingissä.
Tutkimuksen mukaan kaikkiin kansallisuusryhmiin suhtauduttiin entistä myönteisemmin. Myönteisintä oli edelleen suhtautuminen pohjoismaalaisiin, inkerinsuomalaisiin ja anglosakseihin.
Kielteisimmin suhtauduttiin venäläisiin, arabeihin ja somaleihin, jotka olivat vielä torjutumpia kuin romanit.
Rasistisille puolueille kasvualusta
Neljäsosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa ei tulisi sallia islaminuskon harjoittamista, koska se uhkaa kulttuuriamme.
Maahanmuuttajilta vaaditaan myös enemmän lainkuuliaisuutta kuin kantaväestöltä. Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että kaikki ulkomaalaiset, jotka osallistuvat rikoksiin, on lähetettävä takaisin kotimaahansa.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on jo kasvualustaa rasististen puolueiden syntymiselle, etenkin, jos maahanmuuttajien määrä kasvaa. Tutkimuksen mukaan rasistiset asenteet eivät kuitenkaan olleet vuonna 1998 yhtä yleisiä kuin lamavuonna 1993, jolloin turvapaikanhakijoita oli tullut yllättäen runsaasti Suomeen.
Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ottaisi ulkomaalaisen ystäväkseen. Poliisin ammattiin ulkomaalaisen hyväksyisi joka neljäs, aviopuolisoksi vielä harvempi.
Suomessa työskentelevistä poliiseista vain noin kymmenen on ulkomaalaisperäistä. Poliisina ei työskentele yhtään ensimmäisen polven maahanmuuttajaa.
Mellakoiden pelko lisääntynyt
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten "levittämien" AIDS:n, huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden pelko oli vuonna 1998 suunnilleen yhtä voimakasta kuin aiemmin.
Levottomuuksia, mellakoita ja rasisimin lisääntymistä pelättiin entistä enemmän. Vuonna 1987 tällaiset pelot olivat paljon harvinaisempia.
Nousukausi ja maahanmuuttajien määrä kasvu eivät ole saaneet suomalaisia innostumaan maahanmuuttajien kielellisten ja poliittisten oikeuksien lisäämisestä.
Vuosina 1993 ja 1998 vajaa puolet kannatti jo voimassa olleen kunnallisen äänioikeuden ja joka kolmas valtiollisen äänioikeuden myöntämistä muutaman vuoden Suomessa asuneille ulkomaan kansalaisille.
Vuonna 1987 maahanmuuttajien kielellisiin ja poliittisiin oikeuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin.
Myönteistä suhtautumista pakolaisiin, ulkomaisiin työnhakijoihin ja eri kansallisuusryhmiin lisäsivät korkea koulutus, vihreä aatemaailma ja kontaktit maahanmuuttajiin. Miehet, vähän koulutetut ja Keskustan kannattajat hyväksyivät muita useammin rasistisia asenteita.
Suhtautuminen ulkomaalaisiin on pääkaupunkiseudulla myönteisempää kuin muualla maassa.
STT-IA
17.9.1999
