Ylioppilastutkinto halutaan uudistaa 2001
Ylioppilastutkinnon kertaalleen lykätty uudistus halutaan toteuttaa jo keväällä 2001. Uudistuksen myötä toinen kotimainen kieli poistuisi kaikille pakollisten ylioppilaskokeiden joukosta, mutta säilyisi nykyiseen tapaan pakollisena lukion oppiaineena.Aikataulu on kirjattu opetusministeriön laatimaan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmaan, joka opetusministeri Maija Raskin (sd.) on määrä viedä koko hallituksen käsiteltäväksi loppusyksystä lausuntokierroksen jälkeen. Jos uudistuksesta päästään sopuun, se vaatii myös asetuksen muutoksen.
Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat vastustavat muutosta jyrkästi. Heidän mielestään se uhkaa kaksikielisyyden periaatetta. Puheenjohtaja Jan-Erik Enestam katsoo hankkeen olevan ristiriidassa myös ylioppilastutkinnon yleissivistävän päämäärän kanssa.
Kaavailtua rakennetta on kokeiltu 29 lukiossa vuodesta 1995 asti, ja tuloksia on pidetty hyvinä. Ainakin vuoteen 1997 mennessä esimerkiksi ruotsin jätti kirjoittamatta vain joka kymmenes kokelas.
Opetusministeri Rask sanoi keskiviikkona ministeriön odottavan vielä vuosien 1998-99 tietoja ennen lopullista päätöstä.
Rask painotti STT:lle myös, että kyseessä on vasta suunnitelmaluonnos, joka voi vielä muuttua lausuntokierroksen jälkeen, sivistyspoliittisessa ministerivaliokunnassa tai koko hallituksen käsittelyssä. Hän huomautti kuitenkin, ettei pakko ole lainkaan paras tapa lisätä oppimisintoa.
Opetusministeriön suunnitelmaluonnoksessa todetaan myös, ettei kahden erilaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen eri lukioissa ole pitkän päälle mielekästä.
Äidinkieli ainoa kokonaan pakollinen
Kokeilumallin ainoa kaikille pakollinen aine olisi äidinkieli eli suomenkielisissä kouluissa suomi ja ruotsinkielisissä kouluissa ruotsi.
Lisäksi olisi valittava kolme pakollista ainetta toisen kotimaisen kielen, pitkän vieraan kielen, matematiikan ja reaalin joukosta. Niiden päälle ylioppilastutkintoon voisi liittää ylimääräisiä aineita entiseen tapaan.
Muun muassa opiskelijajärjestöt ja rehtorit ovat kiirehtineet mallin vakinaistamista koko maahan. Samalla kannalle asettui myös kokeilua seurannut työryhmä, mutta silloinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) päätyi tasan vuosi sitten jatkamaan kokeilua syksyyn 2003 asti.
RKP:n edustajat kertoivat keskiviikkona otaksuneensa, että päätös pitää. Muuten asia olisi otettu esiin hallitusneuvotteluissa. Puolue on näreissään myös siitä, että uudistusta ajetaan eteenpäin samaan aikaan, kun koko kielilainsäädännön uudistustyö on vasta alkamassa.
Opetusneuvos Eero Nurminen opetusministeriöstä arvioi, että uudistus voitaisiin hyvin toteuttaa koko maassa jo 2001, koska se vain lisäisi tutkinnon valinnaisuutta eikä siis kasvattaisi tutkintovaatimuksia. Näin kokelaat eivät kärsisi, vaikka tutkinto olisi toisenlainen kuin he lukiota aloittaessaan olettivat.
STT-MH
17.9.1999
