Viikonlopun politiikkaa lyhyesti


Ilaskivi lykkäisi hallituksen vaihdoksen vuoden loppuun

Kokoomuksen europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi ehdottaa, että nykyinen hallitus jatkaisi eduskuntavaaleista huolimatta vuoden loppuun, jonka jälkeen vasta aloitettaisiin neuvottelut uuden hallituksen muodostamisesta.

Ilaskivi perusteli ehdotustaan sunnuntaina Turussa EU-puheenjohtajakaudella, joka hänen mielestään edellyttää hallitukselta "kokemusta ja laajaa perehtymistä mittavaan asiakokonaisuuteen".

- Jos Brysselissä ja Strasbourgissa on jotakin oppinut, on se ministeritahojen joutuminen varsinaiseen neuvottelu- ja kuulemismyllytykseen, Ilaskivi sanoi.

Hän toivoi, että "vastuulliset" puoluejohtajat yhdessä presidentin kanssa sopisivat jo ajoissa sisäpoliittisesta "linnarauhasta".

Jos ehdotus ei ota tulta, pitäisi Ilaskiven mielestä joka tapauksessa pyrkiä siihen, että henkilöt eivät vaihdu keskeisillä ministeripaikoilla.
- Tämä puolestaan korostaa vahvan sinipunahallituksen tarvetta myös eduskuntavaalien jälkeen, hän sanoi.


Heinonen: Tulopolitiikalla on tehtävänsä

Kulunut hallituskausi on opetusministeri Olli-Pekka Heinosen mukaan osoittanut hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen toimivien suhteiden hedelmällisyyden talous- ja yhteiskuntapolitiikassa. Suhteiden pohjana oleva avoin keskusteluyhteys on lisännyt yhteiskunnallista vakautta ja ennakoitavuutta.

- EMU-maailmassa yhteistoiminta on entistä välttämättömämpää. Suomella ei ole varaa tulevinakaan vuosina turhanpäiväiseen vastakkainasetteluun, arvioi Heinonen sunnuntaina Kokemäellä.

- Tulopolitiikalla aikaansaatua yhteisymmärrystä on mahdollista hyödyntää muillakin aloilla. Palkkapolitiikan ja EMU:n asettamien vaatimusten lisäksi poliittiset päätöksentekijät ja työmarkkinajärjestöt voivat yhdessä etsiä keinoja parantaa suomalaisten elinikäistä oppimista ja työssäjaksamista.

- Suomessa on toisaalta työttömyyttä ja toisaalta työvoimapulaa. Se osoittaa, etteivät elinikäisen oppimisen periaatteet ole läheskään toteutuneet. Elinikäinen oppiminen ei ole pelkkä muotitermi, vaan tavoite, mikä tulee saavuttaa.

- Tavoitteen toteuttamiseksi työelämässä olevien kouluttautumismahdollisuuksia on entisestään avattava. Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa on mahdollista löytää toimivat ratkaisut omaehtoiselle ja yksilölliselle kouluttautumiselle, sanoi Heinonen.

- Työssä jaksaminen on aiheesta noussut poliittiseen keskusteluun. Työkykyä ylläpitäväksi ja työelämää kehittäväksi keinoksi on selvitettävä työaikapankki- ja sapattivapaajärjestelmien käyttökelpoisuus. Näiden järjestelmien sopivuus työaikaratkaisuiksi ja kouluttautumiseen on myös tutkittava.


Työllisyyden hoito tärkein asia äänestäjille

Työllisyyden hoito sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat äänestäjien mielestä tärkeimmät asiat, kun he ratkaisevat, mitä puoluetta ja ketä ehdokasta äänestävät tulevissa eduskuntavaaleissa.

Taloustutkimuksen Yleisradion TV-uutisille tekemän kyselyn mukaan 52 prosenttia suomalaisista pitää työllisyyden hoitoa ratkaisevan tärkeänä omaa äänestyspäätöstä tehdessään.

Lasten ja nuorten hyvinvointi oli ratkaisevan tärkeää 47 prosentille vastaajista. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat poliitikkojen moraalin ja vastuunkannon lisääminen sekä vanhustenhoitoon liittyvät asiat.

Vasta niiden jälkeen tulivat valtion velkaantuminen ja tuloverotuksen alentaminen. Niitäkin vähemmän tärkeää oli äänestäjille tulevan hallituksen kokoonpano.

Vajaan parinkymmenen eri aihealueen listalla loppupäähän jäivät mm. sellaiset asiat kuin ydinvoiman lisääminen ja Suomen NATO-jäsenyys. Sunnuntai-iltana julkistetussa kyselyssä oli haastateltu vajaat tuhatta äänestysikäistä helmikuun alkupuolella.


Siimes ei keventäisi hyvätuloisten verotusta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes torjuu veronalennusten lupaamisen kaikille palkansaajille ensi vaalikaudella.

Siimes kyseli sunnuntaina Vaasassa, miksi niiden suurituloistenkin elämää pitäisi helpottaa, joille lamalaskun maksaminen ei ole muutenkaan langennut.

Siimeksen mielestä suuret veronalennukset vievät mahdollisuuden paikata sosiaaliturvan ilmiselviä aukkoja. Hän sanoi, että yleiset veronalennukset ovat mahdollisia vain, jos talous kasvaa ripeästi.

Siimes kohdisti arvostelunsa erityisesti sosiaalidemokraatteihin, jotka monien muiden mukana ovat liputtaneet taulukkoalennusten tekemistä kaikille palkansaajille.

SDP:n puheenjohtaja pääministeri Paavo Lipponen puolestaan oudoksui vasemmistoliiton neljän miljardin markan "köyhyysohjelmaa".
- Kokonainen tavaratalo on taas pystytetty, Lipponen kommentoi ehdotusta useiden etuuksien korottamisesta Aamulehden haastattelussa sunnuntaina.


Kalliomäki varoittelee yrityksiä "irvokkaista" potkuista

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (SDP) varoittelee yrityksiä ryhtymästä liian herkästi irtisanomaan henkilöstöään.

Kalliomäki sanoi sunnuntaina Hangossa, että "erityisen irvokkaiksi" irtisanomiset muodostuvat, jos niitä tehdään yritysten pörssiarvon kasvun ja omistajien osinkotulojen nousun toivossa.

- Tämänkaltainen yritysjohtajien politiikka yhdistettynä joskus aivan poskettomiin optiojärjestelyihin antaa ongelmallisen lähtökohdan ensi syksyn tuloneuvotteluille ja vakaan talouspolitiikan jatkamiselle, hän sanoi.

Kalliomäen mielestä palkansaajille on vaikea perustella maltin tärkeyttä, jos omistajat ovat "kuorineet kerman päältä".


Poliisihallinnon säästöt heikentäneet turvallisuutta

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton varapuheenjohtajan Kyösti Kerälän mukaan poliisihallinnon säästöt ovat heikentäneet kansalaisten turvallisuutta.
- Seurauksista kantaa vastuun poliittinen päättäjä, Kerälä sanoi lauantaina Joensuussa pidetyssä Pohjois-Karjalan Poliisiyhdistyksen 75-vuotisjuhlassa.

Kerälän mukaan säästöjen vuoksi katuturvallisuusindeksi on pudonnut vuodesta 1993 yli 20 prosentilla ja poliisien hälytysnopeus pidentynyt lähes puolella. Lisäksi suuri osa rikosilmoituksista siirtyy tutkimatta mappeihin resurssipulan vuoksi.

Resurssien heikkeneminen on aiheuttanut poliisille työuupumusta, mikä näkyy lisääntyvänä työkyvyttömyytenä. Kerälän mukaan viime vuonna eläkkeelle siirtyneistä poliiseista neljännes jäi ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

- Tässä tilanteessa on viimeinkin aika sanoa, että nyt riittää. Tunnollisen jäsenkuntamme on uskallettava luopua itsensä loppuunpolttamisesta.

Tehkäämme työvuoromme tunnollisesti kuten ennenkin. Tekemättä jääneistä töistä vastuun kantakoon poliittinen päättäjä. Meidän ei tarvitse alentua työmarkkinoiden kulutustavaraksi, Kerälä sanoi.


Zyskowicz: Kokoomuksella ei salaista työreformia

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz ihmettelee pääministeri Paavo Lipposen (SDP) puheita, että kokoomuksella olisi jokin salainen työreformipaperi, joka tarvittaessa kaivetaan esiin.

Zyskowiczin mielestä tällaiset puheet kertovat sosiaalidemokraatteihin iskeneestä vaalipaniikista.
- Voi olla, että SDP:n vaalipaniikki vain pahenee, kun kerron, että meidän tavoitteemme työelämän uudistamiseksi ja paikallisen sopimisen edistämiseksi ovat täysin julkisia, Zyskowicz sanoi lauantaina Helsingissä.

Lipponen vihjaili kokoomuksen salassa pidetyistä tavoitteista aiemmin viikolla samalla, kun hän varoitteli siitä mahdollisuudesta, että vaalien jälkeen maahan perustettaisiin porvarihallitus.

Zyskowiczin havaintojen mukaan SDP on vasemmistolaistanut äänenpainojaan ja "lisännyt punaväriä lippuunsa niin tarmokkaasti, että se on jopa tekemässä pesäeroa omiin aikaisempiin päätöksiinsä".


Vihreät tyytyväisiä hallituskauteensa

Vihreä liitto on tyytyväinen päättymässä olevaan hallituskauteen ja puolue pyrkii mukaan myös vaalien jälkeen perustettavaan uuteen hallitukseen.

Vihreän liiton valtuuskunta arvioi hallituskauden saavutuksia kokouksessaan lauantaina Helsingissä. Puheenjohtaja Satu Hassi sanoi, että vihreät ovat valmiita kantamaan vastuuta myös vaalien jälkeen.

Vihreitä hallituksessa edustanut ympäristöministeri Pekka Haavisto luetteli vihreiden suurimpana saavutuksina mm. vanhojen metsien suojeluohjelman, Natura-luonnonsuojelualueet sekä verotuksen painopisteen siirtämisen työn verottamisesta ympäristö- ja energiaveroihin.

Osallistuminen Paavo Lipposen (SDP) viiden puolueen hallitukseen on vihreille historiallinen tapahtuma, sillä puolue on nyt ensimmäistä kertaa mukana maan hallituksessa.


Kääriäinen: Totuus paljastetaan vasta vaalien jälkeen

Keskustan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen syyttää hallitusta pään pistämisestä pensaaseen, kun se päätti budjettikehysten valmistelemisesta vuoden takaisten tietojen pohjalta.

Kääriäinen ihmetteli lauantaina Leppävirralla, miksi hallitus ei reagoinut mitenkään tietoihin, joiden mukaan tuotanto kääntyi laskuun elektroniikkateollisuutta lukuun ottamatta kaikilla aloilla.

Kääriäinen haistoi yhtymäkohtia kahdeksan vuoden takaiseen tilanteeseen.
- Silloin Holkerin hallitus vakuutti kaiken olevan kunnossa, vaikka jo hyvissä ajoin ennen vaaleja oli nähtävissä teollisuustuotannon aleneminen ja suuri vaihtotaseen vaje. Silloiset hallituspuolueet kuitenkin "paljastivat" totuuden vasta vaalien jälkeen.

Kääriäisen mielestä myös nyt hallituspuolueet ovat "henkisessä vaaliliitossa" keskenään. Hän väitti, että ne petaavat tilaa valtiovarainministeriön leikkauslistalle, "jota ilmeisesti hallituksen siunauksella valmistellaan".

- Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä lista paljastetaan heti vaaleja seuraavana päivänä, Kääriäinen sanoi.

Koonnut: IA
21.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE