Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella pitkä asialista

Suomessa pidetään kauden aikana yhteensä parisataa puheenjohtajakauteen liittyvää kokousta. Kauden menoiksi on laskettu kaikkiaan 371 miljoonaa markkaa.

Ministerikokouksia on toistakymmentä, ensimmäisinä Suomeen saapuvat EU-maiden teollisuusministerit, jotka tapaavat perjantaina ja lauantaina Oulussa.

Muita ministerikokouksia pidetään puolivuotiskauden aikana Helsingissä, Tampereella, Turussa, Saariselällä, Savonlinnassa ja Kuopiossa.

Suurin osa työstä tapahtuu edelleen EU:n perinteisillä kokouspaikoilla, Brysselissä ja Luxemburgissa.

Yleensä puheenjohtajakaudet alkavat komission vierailulla puheenjohtajamaassa, mutta tästä matkasta on nyt luovuttu. Jacques Santerin komissio erosi maaliskuussa ja on hoitanut tehtäviään toimituskomissiona siitä lähtien.

Uusi puheenjohtaja Romano Prodi vasta kokoaa komissiotaan, jota odotellaan vierailulle Suomeen heti virkaanastumisen jälkeen, syys-lokakuussa.

Suomi pyrkii pitämään EU:n päätöksentekokykyä yllä huolimatta komission erosta. Puolivuotiskauden aikana Suomi huolehtii EU:n panoksesta Kosovon kriisin jälkiselvittelyihin ja alueen jälleenrakentamiseen, vetää laajentumisneuvotteluja Itä-Euroopan hakijoiden kanssa ja syventää EU:n ja Venäjän suhteita. Venäjän ja EU:n huippukokous pidetään lokakuussa Helsingissä.

Tampereella lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa mietitään suuntaviivoja sisäiselle turvallisuudelle. Esillä ovat muun muassa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, sekä kansainvälisen rikollisuuden torjunta.

Helsingin huippukokouksessa tehdään päätöksiä uusien hakijamaiden ottamisesta mukaan varsinaisiin jäsenyysneuvotteluihin. Mukaan pyrkivät muun muassa Latvia ja Liettua.

Vuoden ja puheenjohtajakauden lopuksi EU-maiden johtajien on määrä myös hyväksyä ns Vuosituhannen julistus. Siinä on tarkoitus linjata EU:n kehitystä ja tarkoitusta tulevina vuosina.

STT-IA
2.7.1999