Yritystuen ja verovähennyksen vertailu vielä vaikeaa

Kotitaloustyön tukikokeilun jatko ratkaistaan budjettiriihessä



Kotitalouksien teettämän työn tukikokeilun kahden mallin jatkaminen ratkaistaan työministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mukaan budjettiriihessä heinäkuun lopulla.


Lokakuussa 1997 alkanut kokeilu on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Kotitalouksien teettämää työtä tuetaan Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä yrityksille annettavalla tuella ja Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä kotitalouksille annattavalla verovähennyksellä.

Hallitusohjelmassa sovittiin, että tukikokeilun perusteella päätetään, kumpi malli on toimivampi, ja ulotetaan se koko maahan. Molemmista malleista ei kuitenkaan ole vielä käytössä vertailukelpoista tietoa.

Tiistaina julkistettiin Stakesin tekemä seurantatutkimus, jonka mukaan yritystukimallissa sekä yritykset että palvelujen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Yritystukimallin yrittäjistä yli puolet toivoo yritystuen jatkamista koko maassa.

Yritystukimallin työllistämisvaikutus oli viime vuonna noin 2 500 työkuukautta eli noin 208 henkilötyövuotta. Tukeen käytettiin noin 12 miljoonaa markkaa eli lähes 4 800 markkaa työkuukautta kohti.

Tuettuja palveluja käytti viime vuonna 15 718 kotitaloutta. Suurin osa ulkopuolista kotiapua ostaneista oli toimihenkilöitä ja seuraavaksi eniten oli eläkeläisiä.

Verovähennyksestä vähän kokemusta

Hallitusneuvos Päivi Kerminen työministeriöstä sanoo, että sekä yritystuki- että verovähennysmallin kokeilun jatkamisen puolesta ensi vuonnakin puhuu se, että verovähennysmallista ei ole juuri lainkaan kokemuksia.

Molemmat kokeilut alkoivat lokakuussa 1997 eli verovähennysmallin käytöstä on tietoa vain kolmen kuukauden ajalta. Vuoden 1998 verotustiedot valmistuvat loppuvuodesta. Seurantatutkimuksessa sekä verovähennys- että yritystukimallin yrittäjistä kuusi kymmenestä piti kokeiluaikaa liian lyhyenä.

Kotitaloustyön tukikokeilu aloitettiin vuonna 1997, jolloin silloinen toinen valtiovarainministeri Arja Alho (sd.) ajoi voimakkaasti yritystukimallin käyttöä. Alhon mielestä sen työllisyysvaikutukset olisivat kiistattomia. Tukimalli perustui Tanskassa saatuihin kokemuksiin.

Hallitus esitti alun perin tukimallien kokeilemista tietyissä kunnissa. Eduskunta kuitenkin laajensi kokeilut koko maahan.

Tukea voi saada mm. asuntoremonttiin

Kokeilussa kotitalous voi saada tukea mm. siivous- tai hoivapalvelujen ostamiseen tai asunnon remontin teettämiseen. Sen sijaan koneiden korjaus- ja asennuslaskut eivät kuulu tuen piiriin.

Veromallissa palvelun ostaja voi vähentää valtionverosta pakolliset työnantajamaksut ja 40 prosenttia työkorvauksesta, enintään kuitenkin 5 000 markkaa.

Vähennyksen voi saada jo ennakkoperinnässä, jos kustannuksia on vähintään 2 000 markkaa.

Yritystukimallissa tuki ohjataan palveluja myyvälle yritykselle ja eräissä tapauksissa yhteisöille. Tuen ansiosta ne voivat myydä palvelujaan alhaisempaan hintaan.

Tuen määrä on 40 prosenttia työstä maksetun palkkion määrästä, kuitenkin enintään 33 markkaa tunnilta. Yhtä kotitaloutta kohden tukea saa enintään 150 tunnilta vuoden aikana.

STT-IA
6.7.1999


POLITIIKKA -SIVULLE