Liittoutumattomuuden kannatus lisääntynyt



Suomalaiset kannattavat entistä enemmän Suomen säilyttämistä sotilaallisesti liittoutumattomana.


Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan teettämän mielipidekyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta eli 75 prosenttia vastanneista oli toukokuussa sitä mieltä, että Suomen pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Viime syksynä luku oli 60 prosenttia.

Liittoutumista kannatti keväällä 18 prosenttia ja viime syksynä 29 prosenttia. MTS:n kyselyissä on selvitetty liittoutumattomuuden ja liittoutumisen kannatusta viisi kertaa vuodesta 1996 lähtien. Liittoutumattomuuden kannatus oli aluksi 69 prosenttia ja aleni aina viime syksyn tutkimukseen asti.

Eri puolueiden kannattajista liittoutumattomuuden kannalla ovat vahvimmin vasemmistoliittolaiset (92 %) ja vihreät (83 %) sekä keskustalaiset (82 %).

RKP:ssa kannatetaan liittoutumista eniten

Sotilaallista liittoutumista kannattavat vahvimmin rkp-läiset (30 %) ja kokoomuslaiset (27 %). Kokoomuslaisten parissa liittoutumisen kannatus on pudonnut tuntuvasti viime syksyn 49 prosentista.

MTS:n kyselyssä selvitettiin myös mm. kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Kevään 1998 lukuihin verrattuna turvalliseen tulevaisuuteen uskovien osuus on pudonnut 73 prosentista 55 prosenttiin. Turvattomana tulevaisuuden näkee nyt 42 prosenttia, kun vuosi sitten pessimistejä oli 25 prosenttia.

Suomen Gallupin MTS:lle tekemässä kyselyssä haastateltiin 11.-27. toukokuuta 1 006 suomalaista.

Turvattomuuden kasvu yllätti

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan pääsihteeri Silvo Hietanen pitää yllättävänä kyselyn tulosta, jonka mukaan turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Laman aikana ihmiset olivat vielä huolestuneempia tulevaisuudesta, mutta nyt esimerkiksi työllisyys on parantunut.

Hietanen arvioi keskiviikkona kyselyn julkistamistilaisuudessa, että huolestuneisuuden takana on yleinen maailman tilanne ja mm. Kosovon kriisi, jonka keskellä kysely tehtiin.

Merkittävänä Hietanen piti naisten ja miesten tulevaisuuden tuntemusten eroa. Viime vuonna turvatonta tulevaisuutta odotti naisista 33 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia. Nyt luvut olivat naisilla 54 prosenttia ja miehillä 30 prosenttia.

Turvattomimpana ikäryhmistä näkivät tulevaisuuden 25-34-vuotiaat, joista 52 prosenttia oli huolissaan tulevaisuudesta.

Venäjän tilanne huolestuttaa

Suurin huolenaihe suomalaisilla on Venäjän tilanne. Venäjän tilanteen suurimmaksi ongelmaksi koetaan ydinvoima, josta kannetaan enemmän huolta kuin Venäjän ydinaseista. Vastaajista 85 prosenttia piti Venäjän ydinvoiman tuotannon uhkaavan omaa turvallisuuttaan tänään tai tulevaisuudessa.

Kotimaisista aiheista suurinta huolta aiheuttaa ulkomaalaisten määrä. 46 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että ulkomaalaisten määrän lisääntyminen on uhka tulevaisuudelle. Luku on likipitäen sama kuin jo vuonna 1997.

Ulkopolitiikan johto nauttii arvostusta

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on selvittänyt kyselyillä kansalaisten arviota Suomen ulkopolitiikan hoitamisesta aina vuodesta 1964 lähtien. Toukokuussa tehdyssä kyselyssä 88 prosenttia vastaajista antoi ulkopolitiikan johtamiselle arvosanan hyvä.

Ulkoministeriön edustaja MTS:ssä oli hämmästellyt, miten länsimaisessa yhteiskunnassa voidaan saada niin korkea luku.

Vastaavaa arvostusta ulkopolitiikan johto ei ole nauttinut Mauno Koiviston ensimmäisen kauden jälkeen. Alimmaksi arvostus painui vuonna 1991, jolloin 62 prosenttia antoi ulkopolitiikan hoitamiselle arvosanan hyvä ja 33 prosenttia arvosanan huono.

Martti Ahtisaaren presidenttikaudella arvosana oli tätä ennen korkein vuoden 1995 kesäkuussa, jolloin hyvän arvosanan antoi 87 prosenttia vastaajista. Vuonna 1996 pudottiin 71 prosenttiin.

STT-IKK
2.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE