Aikuisopintorahan suosio hiipui
Aikuiskoulutuksen tuki kokonaisharkinnassa
Aikuisopintorahan saajien joukko pienentynee tänä vuonna jo alle viidentuhannen, kun tukea lama-ajan huippuvuosina maksettiin 30 000 aikuiselle.Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen opetusministeriöstä kertoo, että ensi vuoden budjetissa määrän on arvioitu edelleen putoavan enintään neljääntuhanteen. Samaan aikaan aikuiskoulutuksen eri tukimuotojen kokonaisuus on jälleen kerran harkinnassa, hän toteaa.
Koskisen mukaan syitä suosion laskuun on lukuisia: lapsikorotusten poistaminen on vähentänyt tuen merkitystä perheellisille, tuen ehtoja on tiukennettu ja osa aikuisopiskelijoista on siirtynyt normaalin opintotuen piiriin.
Vuorotteluvapaakin on voinut houkutella joitakin aikuisopiskelijoita, eikä työelämästä nousukaudella enää irtoa suuria määriä toimettomaksi jääneitä.
Kun aikuisopintorahan saajalta edellytetään riittävää työssäoloa, etenkin 30-40-vuotiaat naiset saattavat myös laman, vanhempainvapaiden ja pätkätöiden takia jäädä pois tuen piiristä. Lisäksi Koskinen arvelee monen nykyään arkailevan työpaikan jättämistä tai työtarjouksen sivuuttamista opiskelun vuoksi.
Huippuvuosina olikin kyse varsinaisesta ryntäyksestä: tukea hyödynsivät muun muassa työttömäksi jääneet pankkitoimihenkilöt sekä pätevyyttään paikanneet sairaanhoitajat ja opettajat. Matkan varrella tukea ovat ehtineet nauttia esimerkiksi monet opistomerkonomit, jotka kouluttautuivat tradenomeiksi upouusissa ammattikorkeakouluissa.
Koskinen myöntääkin tilastojen viittaavan nyt siihen suuntaan, että juuri aikuisopintorahan tyyppiselle tuelle ei ole kovaa kysyntää. Hänen mukaansa tukimuotoa ei kuitenkaan kokonaan lopeteta ilman, että jotakin muuta tulisi tilalle.
Etenkin työmarkkinajärjestöt suosisivat mieluummin henkilöstökoulutuksen kuin kokopäiväisen, työn ulkopuolisen opiskelun tukemista, toteaa Koskinen. Henkilöstökoulutus ei kuitenkaan yleensä tavoita niitä, joiden koulutustarve opetusministeriön silmin on suurin.
Aikuisopintoraha on suuruudeltaan neljäsosa opiskelua edeltäneistä tuloista, vähintään 1 540 ja enintään 2 800 markkaa. Sitä voivat saada 30-54-vuotiaat, jotka ovat viiden edellisen vuoden aikana opiskelleet päätoimisesti korkeintaan neljä kuukautta. Opiskelujaksoja ei kuitenkaan oteta huomioon, jos hakijalla ei ole lainkaan ammatillista perustutkintoa.
Hakijalla pitää myös olla työsuhde, joka on kestänyt vähintään vuoden, tai hänen on pitänyt toimia yrittäjänä vähintään vuoden ajan. Jos hän on työtön, työttömyyttä on saanut kestää korkeintaan vuoden ja sitä on pitänyt edeltää vähintään vuoden työsuhde tai yrittäjyys.
STT-MH
22.10.1999
