Lipponen: Investoinnit ja pohjoismainen malli tehoavat EU:n työllisyysongelmiin
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mukaan EU:n on varmistettava tuotannon ja työllisyyden kasvu erityisesti lisäpanostuksilla tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämä on Lipposen mukaan
tärkeätä, jotta Euroopan alhaiseksi jäänyt investointiaste saataisiin kohoamaan.Lipponen arvioi EU:n työllisyys- ja talouskehitystä tiistaina Työväenliikkeen pohjoismaisen yhteistyökomitean SAMAK:n työllisyyskonferenssissa Helsingissä. Lipponen muistutti, että investoinnit infrastruktuuriin ovat laskeneet huomattavasti julkisen talouden sopeuttamistoimien vuoksi.
Julkisten investointien bkt-osuus on EU-alueella
selvästi alle keskimääräisen OECD-maiden tason.
- Myös USA on käyttänyt jo pitkään suhteellisesti
enemmän julkisiin investointeihin kuin EU-alue,
Lipponen sanoi.
Kotimaisen kysynnän vaimeus ja erityisesti investointiasteen alhaisuus EU-maissa on Lipposen mukaan tärkeä syy siihen, että tuotannon kasvu on Euroopassa ollut hitaampaa kuin USA:ssa.
- Nyt tuotannon arvioidaan kuitenkin lisääntyvän EU-alueella 2 prosenttia tänä vuonna ja 2,7 prosenttia ensi vuonna. Inflaation lievä nopeutuminen tuo paineita korkojen nousuun.
Talouspolitiikan kasvua tukevaa perusviritystä ei ole Lipposen mukaan kuitenkaan syytä eikä tarpeenkaan vaihtaa kasvua rajoittavaksi.
- Kasvun hidastuessa USA:ssa ja Japanin talouden elpymisen ollessa edelleen hauraalla pohjalla EU:n pitää kantaa vastuuta maailmantalouden tasapainoisesta kehityksestä.
Tähän unionilla on Lipposen mukaan myös hyvät edellytykset sen vuoksi, että euroalueen vaihtotase on ylijäämäinen ja unionin jäsenmaat ovat hoitaneet julkista talouttaan vakausohjelmiensa mukaisesti.
Pohjoismainen täystyöllisyyspolitiikan malli on Lipposen mukaan pitänyt loitolla monet anglosaksisten maiden työlinjalle tyypilliset lieveilmiöt, kuten matalapalkkatyön yleistymisen, työssäkäyvien köyhyyden jatkumisen, korkean osaamisen ja teknologian riittämätön painotuksen koko talouden rakenteen kehittämisessä ja nuorten koulutusmotivaation heikkouden.
Pohjoismainen malli toimii myös EU:ssa
Investointien ohella Lipponen suositti talouslääkkeeksi Pohjoismaiden tavoittelemaa taloudellista vakautta, jossa työmarkkinoilta vaaditaan hyvää sopeutumiskykyä sekä hallitusten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä.
EU:n yhteistä työllisyyspolitiikkaa ja kansallisen tason politiikkainnovaatioita tarvitaan Lipposen mielestä myös pitkäaikaistyöttömyyden ja ikääntyvän väestön vaikeuksien ratkaisemiseksi.
Pohjoismaisen mallin mahdollisuuksista on Lipposen mukaan osoituksena se, että työllisyys on muutamassa vuodessa noussut erityisesti sosialidemokraattien ajamana keskeiseksi asiaksi EU:n esityslistalla.
Hän muistutti, että Suomen johdolla valmistellaan parhaillaan esitystä EU:n työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuodelle 2000. Helsingin huippukokouksessa hyväksyttävissä suuntaviivoissa Suomen tavoitteena on käsitellä aikaisempaa painokkaammin työmarkkinoiden toimintaa ja rakenteellista työttömyyttä.
- Erityisen tärkeänä tavoitteena pidämme kuitenkin sitä, että nyt annetaan myös ensimmäistä kertaa maakohtaisia suosituksia työllisyyspolitiikasta.
Suomen tavoitteiden mukaista on Lipposen mukaan myös Kölnin huippukokouksessa hyväksytty Euroopan työllisyyssopimus, jonka eräs keskeinen tavoite on yhteen sovittaa Euroopan unionissa käynnistetyt talous- ja työllisyyspolitiikan prosessit sekä talousuudistuksien edistämiseen tarkoitettu Cardiffin prosessi.
- Tämä vastaa Suomen ajattelutapaa: emme tarvitse uusia prosesseja vaan entistä parempaa toimeenpanoa.
Lipponen sanoi lähettäneensä maanantaina yhdessä EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Portugalin pääministerin Antonio Guterresin kanssa kirjeen kaikille Eurooppa-neuvoston jäsenille näistä haasteista.
Kirjeen on määrä aloittaa maaliskuussa 2000 järjestettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston valmistelut.
STT-MH
22.10.1999
