UNDP:n uusi johtaja:
Ei koko vastuuta kehitysrahoituksesta yksityissektorille
YK:n kehitysohjelman UNDP:n uusi johtaja Mark Malloch Brown uskoo, että kansainväliset suuryritykset ovat jatkossa yhä kiinnostuneempia kehityskysymyksistä. Hänen mukaansa vastuuta
kehitysrahoituksesta ei saa kuitenkaan sysätä kokonaan yksityiselle sektorille.- Olisi naiivia ajatella sillä tavalla kuin Yhdysvalloissa joskus tehdään, että vastuu kehitysmaiden saamista rahavirroista voisi olla kokonaan yksityisellä sektorilla. Kehitystä ei saa jättää yksinomaan yritysten ja markkinoiden armoille, sanoi Malloch Brown Helsingissä keskiviikkona.
Malloch Brown on johtanut YK:n suurinta kehitysjärjestöä nelisen kuukautta. Suomessa hän käväisi esittäytymässä ja kertomassa näkemyksiään UNDP:n rankasta uudistuskuurista. Samalla Malloch Brown osallistui EU:n kehitysseminaariin.
UNDP:n johtajan mielestä on ilmeistä, että kansalaisliikkeet niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin ovat pakottaneet suuryritykset kiinnostumaan enemmän kehitysmaista ja kehityskysymyksistä.
- Lisäksi niitä kiinnostaa se, että kehitysmaista muodostuisi todellisia markkina-alueita, hän sanoi.
UNDP:n valttina luottamus
UNDP on viime vuosina saanut nähdä monenväliseen kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen ns. ydinvarojensa vähenevän 40 prosenttia.
Malloch Brown ei pidäkään järkevänä, että UNDP pyrkisi kilpailemaan suurten kehitysavun antajien kuten EU:n tai Maailmanpankin kanssa rahamäärissä. Hän haluaa sen sijaan, että järjestö löytää omat vahvat alueensa ja keskittyy niihin.
- Meidän vahva puolemme on se, että koska olemme YK:n järjestö, monet kehitysmaat kokevat meidät omakseen. Meihin luotetaan kehitysmaissa.
UNDP pitää keskeisenä tavoitteenaan köyhyyden vähentämistä maailmassa. Sen lisäksi järjestö pyrkii mm. kehittämään hyvän hallinnon kulttuuria kohdemaissa, mikä on myös Suomen kehitysyhteistyön painopistealueita.
Malloch Brown myöntää, että luottamussuhteen ja hyvän hallinnon ajamisen välille saattaa muodostua ristiriita.
- Köyhyyden vähentäminen on kuitenkin meidän ohjelmissamme aina etusijalla. Monissa maissa myös halutaan kehittää hallintokulttuuria, koska ymmärretään, että muuten kehitys ei toimi eikä investointeja tule. Sitä menoa ei myöskään itse pysy vallassa.
EU:n osalta hyvän hallinnon vaatimus on jo johtanut koviinkin toimiin. Lehdistötilaisuudessa mukana ollut EU:n komission edustaja Phillippe Lowe kertoi, että EU on pyytänyt Norsunluurannikkoa maksamaan takaisin 27 miljoonaa dollaria kehitysapuvaroja väärinkäytösten vuoksi.
- Ei meidän rahojemme väärinkäytösten vaan heidän omiensa, jotka oli luvattu käyttää samaan tarkoitukseen kehitysapuvarojemme kanssa. Viestin on oltava selvä; kohdemaan omalla varainkäytöllä on oltava selkeät raamit.
- Olemme tehneet saman Malin hallituksen kanssa ja aiomme tehdä sen Tansanian kanssa, kertoi Lowe.
STT-MH
22.10.1999
