Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti



Sasi: EU:n maailmankauppakanta "aika lähellä"

Maailmankaupan seuraavalle vapauttamiskierrokselle EU:n yhteistä näkemystä sorvaava ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi katsoo, että yhteisymmärrys on jo "aika lähellä".

Hänen mukaansa Suomi odottaa vastausta uusimpaan kompromissiin jo lähipäivinä.
- Yhteisymmärrystä ei vielä ole, mutta se on aika lähellä, hän sanoi torstaina Helsingissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Jos EU-maat eivät saa yhteistä kantaansa aikaan, vaarana on, ettei EU:lle tärkeitä asioita saada marraskuun lopussa Seattlessa kokoontuvan Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksen asialistalle. Kokouksessa päätetään, mistä asioista tulevalla vapauttamiskierroksella neuvotellaan.

EU:lle hankalat maatalous ja palvelut on joka tapauksessa neuvoteltava. Siitä päätettiin edellisellä kierroksella. Tästä syystä EU haluaa mahdollisimman laajan paketin, jotta sillä on pelimerkkejä kompromissien tekoon.

Suurin kivi EU:n yhteisellä tiellä on Ranska, joka vaatii oikeutta puolustaa ranskalaista kulttuuria tuilla ja rajoituksilla. Ranska on huolissaan erityisesti amerikkalaisen elokuvan, musiikin ja muun kulttuurin ylivallasta.

Toinen tuore kompromissiesitys koskee juuri kulttuuria, mutta Sasi ei suostunut sanallakaan sanomaan, miten ratkaisua on haettu. Toinen koskee työelämää.

Kehitysmaat ovat vastustaneet jyrkästi ympäristö- ja työelämää koskevien asioiden ottamista neuvotteluihin. Ne pelkäävät, että niitä koskevilla määräyksillä teollisuusmaat haluavat vain rajoittaa kehitysmaiden tuontia teollisuusmaihin.

Osa EU-maista ei halua minkäänlaisia myönnytyksiä EU:n aiempaan kantaan. Joillekin sellainen on Suomen ehdotus siirtää työelämän kysymykset yhdestä työhyeestä toiseen.


Viron teollisuustuotanto nousuun

Viron teollisuustuotannon myynti kääntyi syyskuussa nousuun ensimmäisen kerran tämän vuoden aikana. Syyskuun myyntiluvut olivat kolme prosenttia suuremmat kuin viime vuoden syyskuussa.

Teollisuustuotteiden myynti aloitti 16 prosentin syöksykierteen tammikuussa. Lasku jatkui helmikuussa 12 prosenttina, loiveni maalis- ja huhtikuussa yhdeksään prosenttiin ja pysytteli sen jälkeen 6-7 prosenttia pienempänä kuin viime vuonna heinäkuun loppuun saakka.

Elokuussa eroa oli enää yksi prosentti ja syyskuussa vuoden 1998 luvut ylitettiin.

Tuotannon myynnin kasvusta huolimatta on mm. lämpö- ja sähköenergian tuotanto edelleen selvästi vähäisempää kuin vuosi sitten. Sähköenergiaa tuotettiin tänä vuonna 8 prosenttia ja lämpöenergiaa 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Viron tilastokeskuksen mukaan nahka- ja jalkineteollisuuden, puuteollisuuden ja huonekalujen, painotuotteiden, kemian tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden myyntiluvut ovat kasvaneet.

Vähennystä on ollut elintarvike- ja juomapuolella, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä rakennusmateriaalien, metallituotteiden sekä kumi- ja muovituotteiden myynnissä.


Pohjoismaat käyttävät virolaisia alihankintoja

Virolainen vaatetustehdas on ylittänyt taloussuunnitelmansa vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta yli 32 prosentilla. Tämä johtuu ennen kaikkea Suomen ja muiden Pohjoismaiden kiinnostuksen kasvusta.

Sangar-tuotteiden kotimainen menekki on laskenut, samoin Latvian markkinat ovat heikentyneet. Laskun on korvannut kuitenkin lisääntynyt vienti Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Sangar-tuotteita markkinoidaan näihin maihin sekä omalla kauppamerkillä että alihankintatöinä Tiklakselle ja Helly Hansenille.

Yhtiön puhdas voitto oli tammi-syyskuussa vajaat neljä miljoonaa kruunua eli noin 1,6 miljoonaa markkaa, mikä on 32,8 prosenttia ennakoitua suurempi.

Liikevaihto kasvoi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 36,3 prosenttia, vaikka tuotanto määrällisesti kasvoikin vain vajaat kymmenen prosenttia.


EU:n komissio teki ratsioita pankkeihin Euroopan komissio teki keskiviikkona ratsioita useisiin Hollannin, Belgian ja Irlannin pankkeihin, joiden epäillään perineen liikaa palkkioita kansallisen valuuttansa vaihdossa euroihin, kertoivat EU-lähteet Brysselissä.

Hollannissa yllätystarkastukset tehtiin ABN-Amro-pankin pääkonttoriin Amsterdamissa, Fortis-pankkiin Utrechtissa ja GWK-pankkiin Diemenissä. Myös Hollannin pankkiliitto joutui tarkastuksen kohteeksi Amsterdamissa.

Irlannissa komission edustajat tarkastivat Allied Irish Bankin ja Commercial Bank of Ireland -pankin pääkonttorit Dublinissa. Belgiassa kohteina olivat BBL-pankin ja KCL-pankin pääkonttorit Brysselissä sekä Belgian pankkiliitto.

Euron vaihtokurssit määrättiin pysyvästi 1. tammikuuta, kun yhteinen valuutta euro otettiin käyttöön 11 maassa.

EU:n komissio on sen jälkeen pitänyt silmällä pankkeja ja rahanvaihtolaitoksia, jotteivat ne syyllistyisi rikkomuksiin. Tämän vuoden alussa komissio teki tarkastuksia Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan pankkeihin.


Viron kautta Eurooppaan

Suomalaiset vientiyritykset selvittävät mahdollisuuksia käyttää Viron rautateitä Eurooppaan suuntautuneissa rautatiekuljetuksissa.

Nykyisin suomalaiset eivät ole esimerkiksi EU:n markkinoilla kilpailukykyisiä, koska kuljetukset ovat hankalampia ja maksut suurempia, kertoo West East Railway Services-yhtiön johtaja Pekka Haavisto virolaiselle Äripäev -lehdelle.

Haaviston mukaan esimerkiksi Metsä-Serla on erittäin kiinnostunut uudesta kauttakulkureitistä Tallinnasta Möisakylään. Yksityiskohtaisia selvityksiä varten on tarkoitus tehdä laaja tutkimus, jonka kokonaishinnaksi tullee noin kolme miljoonaa markkaa.

Nykyisin radan käyttöä kansainvälisiin kuljetuksiin haittaa raja-aseman puuttuminen Möisakylässä sekä se, että Paldiski-Tallinna -rata kuuluu toiselle ratayhtiölle, sanoi Möisakylän radan toimitusjohtaja Jüri Kuusik.

Radan kehittämiseen on äskettäin puuttunut myös Viron pääministeri Mart Laar. Hänen mukaansa valtion ensi vuoden investointisuunnitelmiin on varattu rahat raja-aseman perustamiseksi Möisakylään.


Chile ja Keski-Amerikka solmivat vapaakauppasopimuksen

Chile allekirjoitti Keski-Amerikan valtioiden kanssa maanantaina vapaakauppasopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on osapuolien kaupallisten ja poliittisten siteiden vahvistaminen.

Sopimus tarjoaa puitteet, jotka mahdollistavat Hondurasin, Nicaraguan, Guatemalan, El Salvadorin sekä Costa Rican neuvotella kahdenvälisesti Chilen kanssa useiden tullivapaiden hyödykkeiden tuonnista 46 miljoonan kuluttajan markkinoille.

- Sopimus symboloi pysyviä ja jatkuvia pyrkimyksiä Chilen ja Keski-Amerikan yhdentymisprosessin syventämiseksi, totesi Chilen presidentti Eduardo Frei allekirjoitustilaisuuden jälkeen.

Viime vuonna Chile vei viiteen yhteistyömaahan teollisuustuotteita, viiniä ja kuparia ja toi kahvia, sokeria sekä vihanneksia. Kaupan arvo oli yhteensä noin 600 miljoonaa markkaa. Frein mukaan sopimus nostaa pienten maiden kilpailukykyä maailman markkinoilla.


France Telecom ostaa 60 prosenttia E-Plussasta

Saksalaiset RWE ja Veba myyvät yhdessä omistamansa 60,25 prosentin osuuden matkapuheluoperaattori E-Plussasta France Telecomille. Yhtiöt tiedottivat maanantaina, että kauppahinnaksi on sovittu 43,8 miljardia markkaa.

France Telecom saa kaupan avulla hyvän jalansijan Saksan matkapuhelumarkkinoista, sillä E-Plus on maan kolmanneksi suurin matkapuhelinoperaattori. Sen GSM-verkko kattaa koko maan, ja sillä on 3,2 miljoonaa asiakasta. E-Plus arvioidaan yhteensä hieman yli 90 miljardin markan arvoiseksi.

Koonnut: IA
22.10.1999


Talous-sivulle