Lääkkeiden käyttö järkevöityy
Lääkekustannusten kasvu on selvästi hidastunut ja lääkkeitä käytetään yhä järkevämmin. Valistuneempi potilaskunta ei vaadi enää lääkettä jokaiseen oireeseen, eivätkä lääkäritkään työnnä antibioottireseptejä varmuuden vuoksi.Aiemmin hyvin kitsaassa kivun hoidossa on vähitellen löytymässä inhimillisempi linja; opiodien kulutus kasvoi viime vuonna lähes 17 prosenttia. Samoin kolesterolia alentava lääkitys suodaan yhä useammalle.
Ongelmana nähdään edelleen vanhusten lääkekierre, jossa usein hyvin mittavan lääkearsenaalin sivuvaikutuksia joudutaan hoitamaan toisilla lääkkeillä.
Lääke ei pelkkä kustannusrasite
Joka toinen suomalainen hakee päivittäin apua oloonsa jostakin lääkkeestä. Kaikkiaan lääkkeitä myytiin viime vuonna noin 8,2 miljardilla markalla.
Kelan ja Lääkelaitoksen tuoreen lääketilaston mukaan lääkekustannusten kasvu on hidastunut tuntuvasti. Lääkemyynti oli viime vuonna vain alle prosentin edellisvuotista suurempi. Vielä viime vuonna kasvua oli yli kuusi prosenttia ja sitä ennen kasvuvauhti oli pitkään kymmenisen prosenttia vuodessa.
Kustannusten kasvun voimakas hidastuminen johtuu suurelta osin arvonlisäveron ja hintojen laskusta, eikä niinkään siitä, että rohtoja otettaisiin vähemmän. Apteekit toimittivat viime vuonna lähes 34 miljoonaa lääkemääräystä, mikä on 3,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Avohoidon lääkekustannukset pysyivät viime vuonna vuoden 1997 tasolla.
Kelan tutkijalääkärin Timo Klaukan mukaan lääkkeiden kulutusta ei pidä nähdä pelkkänä kustannusrasituksena, sillä tehokas lääkehoito vähentää muita terveydenhuollon kustannuksia.
Vanhusten paksu reseptipino huolettaa
Reseptilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina kaikissa muissa ikäryhmissä, paitsi alle 14-vuotiailla lapsilla sekä yli 65-vuotiailla. Lapsilla lääkkeiden käyttöä lisäävät etenkin korvatulehdukset ja astma.
Sen sijaan vanhusten paksut reseptiniput huolettavat asiantuntijoita. Useammalla kuin joka kolmannella yli 75-vuotiaalla suomalaisella on vähintään viiden reseptilääkkeen arsenaali samanaikaisesti käytössään.
Ongelmaa lisää se, että ikäihmisten hidastunut aineenvaihdunta vahvistaa vielä näiden lääkkeiden yhteisvaikutuksia, sanoo Klaukka.
Pahimmillaan vanhuksen reseptipino on vielä paljon paksumpi. Usein sivuvaikutuksia, esimerkiksi nesteenpoistolääkkeen aiheuttamaa kihtiä joudutaan hoitamaan taas uusilla lääkkeillä, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Eskola Keuruun terveyskeskuksesta.
Eskola suositteleekin aina aika ajoin turhien lääkkeiden järjestelmällisistä purkua. Hän uskoo, että lääkearsenaalin saneerauksen jälkeen mummokin voi paljon paremmin.
Vaikeat kivut tehohoitoon
Yhä yleisemmin ollaan yksimielisiä siitä, että vaikeat kivut on hoidettava tehokkaasti ja tarvittaessa myös opioideilla, vaikka voimakkaiden kipulääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyykin ongelmia.
Opioidien oikeaa käyttöä on pyritty lisäämään sekä tiedotuksella että koulutuksella. Niiden kulutus kasvoikin lääketilaston mukaan enemmän kuin edellisenä vuonna eli lähes 17 prosenttia.
Tulehduskipu- ja reumalääkkeiden kokonaiskulutus sen sijaan väheni hieman viime vuonna.
Lääkäri portinvartijana
Uudet, kalliit psyykenlääkkeet ovat asettaneet lääkärin vaikeaan portinvartijan asemaan, sanoo johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä. Hän joutuu valitsemaan toisaalta yhteiskunnan säästötavoitteiden ja toisaalta potilaan parhaan mahdollisen hoidon välillä.
Useat tutkimukset viittaavat Pylkkäsen mukaan kuitenkin siihen, että kalliimmilla lääkkeillä voidaan vaikeiden häiriöiden hoidossa saavuttaa yhteiskunnalle suurempi kustannushyöty, kun otetaan huomioon kaikki sairaudesta aiheutuvat kustannukset, kuten muiden palvelujen käyttö ja toimintakyvyn menetys.
Toisaalta uudet lääkkeet ovat houkutelleet ennaltaehkäisevän lääkityksen aloittamiseen jo ennen kuin psykoosidiagnoosia on edes tehty, sanoo Pylkkänen.
Lääketilaston mukaan psykoosilääkkeiden kulutus on vähentynyt hieman useana vuonna peräkkäin, mutta kustannukset ovat sen sijaan kasvaneet. Viime vuonna kustannusten kasvu oli 14 prosenttia.
Depressiolääkkeiden kokonaiskulutus sen sijaan kasvoi edelleen 8 prosenttia ja korvausta niistä sai viime vuonna 220 000 henkilöä kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 200 000.
Yhä useamman kolesteroli alas
Kustannuksiltaan suurin lääkeryhmä on sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet. Viime vuonna niistä sai sairausvakuutuskorvauksia noin 874 000 potilasta eli 37 000 enemmän kuin edellisvuonna. Korvaussumma oli yhteensä 853 miljoonaa markkaa eli neljännes kaikista lääkekorvauksista.
Sydänlääkkeistä eniten käytettyjä ovat edelleen beetasalpaajat, mutta käyttäjämäärän kasvu johtuu etenkin kolesterolia alentavien lääkkeiden käytön lisääntymisestä. Näiden libidilääkkeiden kulutus kasvoi noin 40 prosentilla ja niistä korvausta saavien määrä noin 30 000:lla.
STT-MH
22.10.1999
