"Viron kieliasiaan sovelletaan kaksinaismoraalia"

Meri: Pieniä kieliä ei uhkaa EU, vaan sisäinen pirstaloituminen

Politiikka, lainkäyttö ja tekniikka jää eliitin hallittavaksi, kun tavalliset ihmiset eivät niitä enää ymmärrä.

- Jääkö Euroopan demokratia eloon, jos kansa puhuu toisella tavalla ja sen poliittinen johto toisella tavalla ja kuilu noiden kahden välillä osoittaa kasvamisen merkkejä, kysyi Meri torstai-iltana Helsingin yliopistossa pitämässään Studia Generalia -luennossa.

- Politiikan on jokaisessa yhteiskunnassa oltava yleistajuisinta kieltä, joka voi tavoittaa jokaisen kansalaisen tietoisuuden, hän painotti.

Meren mukaan tietoyhteiskunta saattaakin muuttua yhteiskunnaksi, jossa tieto kyllä liikkuu nopeasti mutta menettää merkityksensä, kun vastaanottaja on yhä useammin toisella aaltopituudella.

Imperiumit sortuvat, kielet säilyvät

Sitä vastoin yhdistyminen liitoksi, federaatioksi tai konfederaatioksi ei EU:n hakijamaan presidenttiä huoleta.
- Euroopan vahvuuden on oltava Euroopan monimuotoisuudessa, ei ristiriitoihin ajautuvassa vaan toisensa huomioonottavassa ja täydentävässä, uusintavassa monimuotoisuudessa, painotti Meri.

Hän muistutti esimerkiksi Yhdysvaltojen sisäisestä moninaisuudesta, jopa osavaltioiden oikeusjärjestelmien erilaisuudesta.
- Voi olettaa, että erilaisten oikeusjärjestelmien rinnakkainelo on tuntuvasti monimutkaisempaa kuin eri kielten oikeuksien takaaminen, hän totesi.

- Myös Euroopan yhdentymisneuvotteluissa perusongelmat ovat juridista laatua. Sen sijaan imperialistiset imperiumit ovat historiassa vaarantaneet valloittamiensa kielten ja kulttuurien olemassaolon.

- Tähän saakka kielet ja kulttuurit ovat tässä taistelussa yleensä säilyneet - imperiumit taas puolestaan ennemmin tai myöhemmin sortuneet, Meri muistutti.

Hän huomautti, että esimerkkejä sorrettujen kestokyvystä ovat irlantilainen ja juutalainen kulttuuri.
- Samaan riviin voi lisätä myös Viron, Latvian ja Liettuan sekä muut pakolaisuudessa viljellyt kulttuurit.

Tahto ratkaisee

Kirjailijapresidentti arveleekin pienten kulttuurien säilymisen olevan viime kädessä kiinni niiden omasta itsetietoisuudesta. Esimerkiksi Danten ja Petrarcan suurteokset nostivat pienen Toscanan murteen Italian kirjakieliksi.

- Meidän kielillämme on tulevaisuutta vain silloin kun me, niiden puhujat, haluamme sitä, hän korosti.

- Kun 300 000 virolaista kokoontui vuonna 1988 Tallinnan laululavalle osoittamaan mieltään järjestelmää vastaan, oli oman kielemme tulevaisuus tärkeimpiä vaakalaudalla olevia kysymyksiä. Olisi jokseenkin ajattelematonta luulla, että tilanne olisi tällä välillä radikaalisti muuttunut.

"Viron kieliasiaan sovelletaan kaksinaismoraalia"

Viron presidentin Lennart Meren mielestä Viron kielitilanteeseen ja venäläisvähemmistön asemaan sovelletaan kaksinaismoraalia.
- Emme voi hyväksyä tätä, hän sanoi torstai-iltana Helsingissä kommentoidessaan aihetta STT:lle.

Euroopan unioni nosti kielikysymyksen esiin viime viikolla Viron EU-hakemusta koskeneessa maaraportissaan. Se luonnehtii askeleeksi taaksepäin asetusta, jonka mukaan yli vuoden ajan Virossa työskentelevien henkilöiden on opeteltava puhumaan maan ainoaa virallista kieltä eli viroa.

- En tiedä mitä tapahtuisi, jos EU:n komissio soveltaisi samoja standardeja Saksaan, Ranskaan, Italiaa, Espanjaan, Portugaliin, Suomeen, mihin tahansa nykyiseen jäsenmaahan, Meri totesi.

- Olemme pystyneet luomaan venäjänkieliselle vähemmistöllemme hyvin liberaalin poliittisen ja kulttuurisen ilmaston, hän puolusti maataan.

- Ei ole monia maita, joissa kansalaisuutta vailla olevat ulkomaalaiset saavat äänestää kunnallisvaaleissa.

Meren tietojen mukaan jotkut suomalaiset tiedotusvälineet ovat kuitenkin antaneet virheellisen kuvan viime sunnuntain vaaleista ja uutisoineet, että vironvenäläiset olisivat nyt ylipäätään saaneet äänestää ensi kertaa.

Hän halusi erityisesti tähdentää, että vironvenäläisillä, joilla on Viron kansalaisuus, on itsenäisyyden alusta asti ollut äänioikeus. Paikallisvaaleissa se on myös niillä Virossa pysyvästi asuvilla.

STT-IA
22.10.1999

Politiikka -sivulle