Ympäristöministeriö selvittää Naturan täydentämistarpeet
Suomen pitää laajentaa jonkin verran Natura-verkostoehdotustaan EU:n komission vaatimuksesta.Ympäristöministeriö selvittää tänä syksynä, mistä komission edellyttämät luontotyypit ja lajien elinympäristöt löytyvät, ja täydentämiskierroksen aloittamiselle odotellaan poliittista siunausta loppuvuodesta.
EU:n komissio arvioi jäsenmaiden Natura-ehdotusten puutteita tieteellisen tiedon perusteella. Komission Suomelle esittämä jälkivaatimus on luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkisen mielestä kohtuullinen.
Huomattava osa työstä on EU:lle toimitetun tietokannan täydentämistä, mutta uusiakin alueita ehdotukseen pitää ympäristöministeriön mukaan liittää.
Heikkisen mukaan täydentämistä ei voi missään tapauksessa verrata laajaan päähankkeeseen, jonka tuloksena EU:lle jätettiin vuosi sitten ehdotus noin 1 400 Natura-alueesta.
Heikkinen ei kuitenkaan halua arvioida ehdotettavien uusien alueiden lukumäärää, koska siihen vaikuttaa myös poliittinen tahto. Mittakaava liikkuu kymmenissä, ei sadoissa uusissa alueissa.
Heikkisen mukaan nyt näyttää siltä, että lukumääräisesti uusia
yksityismaita ei kovin paljon tarvita.
-Niissäkin voidaan edetä
niin, että otetaan mukaan sellaisia alueita, joihin maanomistaja
on valmis, hän arvioi maanantaina, jolloin ympäristöministeriö
tiedotti Naturan täydentämistarpeesta.
- Ristiriitaisille alueille ei ehdoin tahdoin mennä, ellei kyse ole aivan supertärkeästä alueesta, rauhoitteli Heikkinen etukäteen.
Ympäristöministeriön johto käsittelee Natura 2000 -verkostoehdotuksen jatkovalmistelua ensi viikolla. Tuolloin selvitetään, miten ja millä aikataululla asiaa käsitellään poliittisessa päätöksenteossa.
Maastokäynnit ja kuulemiset toistuvat
Suomessa on 69 EU:n luontodirektiivin tarkoittamaa luontotyyppiä ja 125 lajia. Komission kesällä lähettämän kirjeen mukaan Suomen pitäisi esittää uusia alueita 15 luontotyypin ja 17 lajin elinympäristöjen osalta, jotta ne olisivat riittävästi edustettuina verkostossa.
Vaillinaisesti edustettuja luontotyyppejä ovat esimerkiksi hiekkadyynit ja luonnonmetsät, luonnontilaiset jokireitit, hakamaat ja kaskilaitumet, puustoiset suot. Muun muassa seuraavien lajien elinympäristöjä kaivataan lisää Suomen Natura-ehdotukseen: lettosiemenkotilo, kylmänkukka, idänverijuuri, lapinleinikki ja täplälampikorento.
Suomen verkostoehdotuksen täydentämiseen tarvitaan ympäristöministeriön mukaan samanlaista menettelyä kuin varsinaisen ehdotuksen valmistelussa ja päätöksenteossa eli maastoinventointeja, tietojen kokoamista, asianosaisten kuulemista ja valtioneuvoston päätöstä. Myös tietokannan täydentäminen edellyttää asianosaisten kuulemista.
Maastoinventointeja on odotettavissa ensi vuoden keväällä ja kesällä, maanomistajien kuuleminen on alustavan aikataulun mukaan vuorossa loppukesällä ja syksyllä. Heikkisen mukaan maastoinventoinneissa käydään tarkistamassa ne alueet, joita ei riittävästi tunneta.
Täydennyskohteiksi saatetaan esittää esimerkiksi sellaisia alueita, jotka pienuuden vuoksi jätettiin pois edelliseltä kierrokselta, arveli Heikkinen.
Ympäristöministeriö lähetti viime viikolla täydentämistarpeiden selvittämistä koskevat ohjeet alueellisille ympäristökeskuksille, Suomen ympäristökeskukselle, Metsähallitukselle ja Metsäntutkimuslaitokselle.
STT-MH
22.10.1999
