Rakennusteollisuuden keskusliiton tiedottaja Ahti Niskanen lupaa kasvun jatkuvan
Rakentamisen tunnusluvut selkeän positiivisia
Perinteisesti suhdanneherkällä rakennusalalla on tällä hetkellä meneillään vakaan kasvun kausi. Lamavuosista kärsinyt liikerakentaminenkin on nyt vilkasta muutoinkin kuin elektroniikkateollisuudessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla podetaan asuntopulaa, jota uusien asuntojen osalta pahentaa tonttien puute.Rakennusteollisuuden Keskusliiton (RTK) tiedottajan, Ahti Niskasen, mukaan asuntorakentaminen työllistää rakennusyrityksiä, mutta omakotitalon suomalainen haluaa edelleen tehdä useimmiten itse.
Viime vuonna rakentaminen kasvoi toisena vuonna peräkkäin noin kymmenen prosentin vauhdilla. Uudisrakentamisen osalta kasvu oli melkein kaksinkertainen. Vuonna 1998 suurinta kasvua oli liike- ja toimistorakentamisessa, joiden volyymi kasvoi lähes 50 prosentilla.
Myös julkisten rakennusten tuotantoon käytettiin varoja 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omakotitalorakentaminen kasvoi 20 prosenttia ja rivitalorakentaminen 10 prosenttia.
Kerrostalorakentaminen ei talouskasvusta huolimatta lisääntynyt. Osasyynä tähän on se, että valtion tukema tuotanto oli korkealla tasolla myös laman aikana. Korjausrakentaminen kasvoi viime vuonna 5-6 prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen 2-3 prosenttia.
Rakennuslupien määrä on myös tasaisessa kasvussa etenkin asuntorakentamisen osalta. Kun VTT arvioi aloituskuutioiden olevan 38,5 miljoonan kuution luokkaa, rakennuslupien vuositaso ylittää selvästi 40 miljoonaa.
Työllistämisvaikutus hyvä
NiskanenRTK:sta kertoo, että rakennusalan kasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna, mutta jonkin verran maltillisempana.
- Tänä vuonna kasvua on noin viisi prosenttia ja ensi vuonna hieman vähemmän, noin neljä prosenttia. BKT:sta osuus kasvaa vastaavasti nykyisestä kolmesta ja puolesta prosentista neljään prosenttiin, Niskanen sanoo.
Vilkastunut rakennusteollisuus houkuttelee työvoimaa maakunnista kasvukeskuksiin. Rakentamisen työllistävä vaikutus on tänä vuonna merkittävä.
- Rakennuksilla ja konttoreissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 145 000 henkilöä. Tänä vuonna uusia työpaikkoja syntyy n. 5000, mikä tarkoittaa välilliset vaikutukset huomioiden 10 000 uutta työpaikkaa, Niskanen kertoo.
Osalla rakennusyhtiöistä voimakasta kasvua
Sadasta suurimmasta rakennusyhtiöstä liki puolet pystyi kasvattamaan liiketulostaan viime tilikauden aikana. Parasta tulosta tekivät keskisuuret alan yritykset. Muutamat yritykset pääsivät todella huimiin kasvulukuihin. Etelä-Suomen Mestari-Rakentajat saavuttivat 819 ja Randell-yhtiöt 741 prosentin liikevaihdon kasvun.
Mitattuna liiketuloksella, jossa poistot on vähennetty käyttökatteesta, useat maanrakennusliikkeet olivat kärjessä. Näin laskettuna suurista konserneista parhaan tuloksen tekivät Tekra- ja Luja-yhtiöt, mutta esimerkiksi Lemminkäinen, Hartela ja NCC Puolimatka tekivät vain korkeintaan keskinkertaiset liiketulokset.
Viime vuoden aikana suurimpien rakennusliikkeiden kasvu oli selvästi nopeampaa kuin markkinoiden kasvu. Eniten kasvoi Skanska, joka ylsi 79 prosentin liikevaihdon kasvuun. Suurin rakennusliike on tällä hetkellä YIT-konserni, jonka liikevaihto vuonna 1998 oli 6939 miljoonaa markkaa ja joka on myös suurin vapaarahoitteisten asuntokohteiden rakentaja.
Yli kahden miljardin markan liikevaihdon saavuttivat myös Lemminkäinen-konserni, Skanska-konserni (Skanska Ab Ruotsi) ja NCC Puolimatka-konserni (NCC Ab Ruotsi).
Työn tuottavuus parantunut, itse rakentaminen ennallaan
Rakennusteollisuuden volyymin kasvaessa rakentamisen toteutuksessa on pitäydytty pääosin perinteisissä ratkaisuissa. Niskanen kertoo, että esimerkiksi puurakentamisen koerakennushankkeet eivät ole merkittävästi lisänneet puurakentamisen suosiota.
- Pääosa rakentamisesta on asuntotuotantoa ja liike- ja toimistorakentamista. Mitään erityisiä muutoksia itse rakentamiseen ei ole tullut, mutta työn tuottavuus on muuttunut paremmaksi. Urakoitsijat ovat pystyneet tehostamaan työskentelyä.
- Puurakentamisesta oli jokin aika sitten erityisiä koerakennushankkeita, mutta niiden perusteella puurakentamisen suosio ei olennaisesti kasvanut. Urakoitsijan kannalta on sinänsä sama, mitä rakennusmenetelmää kaytetään, hän jatkaa.
Osaavasta työvoimasta jopa pulaa
Niskanen kertoo, että rakennusteollisuuden työllistymisnäkymät alalle valmistuville ovat hyvät. Hänen mukaansa myös tulevaisuudessa uusia työpaikkoja tulee syntymään runsaasti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle.
- Tällä hetkellä alalle valmistuu ammattikouluista 3000-4000 henkilöä vuodessa. Se vastaa minimitarvetta. Koulutuspuoleen tarvitaan panostuksia, yksi haaste on aikuisväestön koulutus ja ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus.
Niskasen mukaan ns. hartiapankkitoiminnassa eli itse taloaan rakentavilla voi olla vaikeuksia hankkia ammattitaitoista työvoimaa. Ongelmia on jossain määrin myös alan yrityksillä.
- TT:n taannoisen tutkimuksen perusteella 29 prosenttia rakennusfirmoista ilmoitti työvoiman puuttumisen hidastavan tuotantoa.
Alan suurimman työllistäjän, YIT-konsernin palveluksessa työskenteli viime vuonna 7536 henkilöä, Skanska-konsernilla oli 4865 työntekijää ja Lemminkäisellä 3288. Yli 1000 henkeä työllistivät myös NCC Puolimatka ja Luja-konsernit. Kaikkien henkilökunta oli vuoteen 1997 verrattuna selvästi suurempi.
Asuminen hyvää tasoa
Suomalaisen rakentamisen laatu on ollut rakennusteollisuudessa jatkuva puheenaihe. Esimerkiksi 1960-luvun lähiörakentamista on arvosteltu yleisesti heikosta tasosta. Niskasen mukaan laatuun kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota.
- Rakennukset ovat pitkäikäisiä ja laatukysymykset ovat olleet pitkään pinnalla. Prosessissa on useita osapuolia, joiden kaikkien on oltava kunnossa.
- RTK:n Pro Build-hankkeessa haetaan tehokkaita toteutusmuotoja. Ei vain haeta syyllisiä mahdollisiin laadun puutteisiin, vaan pyritään tehostamaan prosessia ja saamaan myös mainetta paremmaksi, Niskanen sanoo.
- Kaiken kaikkiaan meillä asutaan hyvin. Tuotannon laatu on yleisesti noussut. Tekninen puoli, kuten kuivumisajat on huomioitava, vaikka aikataulut ovat kiristyneet, hän jatkaa.
Omarakentaminen edelleen yleistä, puolivalmiitakin suositaan
Pientalojen markkinaosuuksissa valmistalot ovat parantaneet asemiaan. Tällä vuosikymmenellä puolivalmiiden talojen suosio on lisääntynyt. Jotkut talonrakennusyritykset tarjoavat esimerkiksi ratkaisuja, joissa rakennusmateriaali toimitetaan osavalmiina työmaalle.
Kyse ei tällöin ole perinteisessä mielessä elementtitalosta, vaan muunneltavuus on parempi. Näiden nk. Precut-talojen osuus on tällä hetkellä 18 prosenttia kaikista valmispientaloista.
Myös puuelementtiteollisuuden yrityksissä on tapahtunut kasvua, mutta Suomesta löytyy vielä paljon hartiapankkirakentajia, jotka haluavat tehdä mahdollisimman paljon itse.
- Suomalainen perinne on, että "jokainen mies osaa talonsa tehdä." Pientaloja ei urakoida teollisesti. Lähinnä maalaus-, lvi- ja sähkötyöt jätetään ammattilaisille, Niskanen sanoo.
- Perusasuntotuotanto kyllä työllistää urakoitsijoita jatkossakin. Tänä vuonna valmistuu noin 12 000 asuntoa omakotitaloihin ja 22 500 asuntoa rivi- ja kerrostaloihin, hän toteaa.
MIKKO LAITINEN
22.10.1999
