Virolaiset etsivät keinoja ympäristön laadun parantamiseen
Virolaiset näyttävät turhautuvan maansa ympäristökysymyksiin ja ennen kaikkea siihen, että he eivät tiedä keinoja, joilla jokainen voisi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristöön tilaan.Tiedotuksen ja koulutuksen lisäämistä kaikille väestöryhmille pidttiinkin ensiarvoisen tärkeänä tutkimuksessa, jonka tekijänä oli Stephanie Lang Kölnin yliopistosta ja toimeksiantajina Baltian ympäristöfoorumi (BEF) ja alueellinen ympäristökeskus (REC). Myös Suomen Tallinnan- suurlähetystö tuki tutkimusta projektimäärärahalla.
Tutkimus osoitti, että virolaiset pitävät ilman ja veden saastumista suurimpana ympäristöuhkana. Veden osalta pelätään niin Itämeren kuin juomavedenkin pilaantumista. Luontoon virolaiset suhtautuvat yleisesti myönteisesti.
Sen sijaan tietoisuus ympäristöongelmista ei Langin mukaan ole kovin korkealla tasolla. Myöskään syy-yhteydet eivät aina ole selvillä.
Esimerkiksi ilman saastumista pidetään yleisesti ympäristöongelmana. Sen sijaan öljyliusketta ei mielletä ongelmaksi, vaikka juuri palavankiven käyttö energiantuotannossa aiheuttaa suurimman osan Viron ilmansaasteista, Lang toteaa.
Tutkimuksessa oli mukana 304 ihmistä, jotka oli ryhmitelty asuinpaikan ja kansallisuuden mukaan. Otos pyrittiin määrittelemään siten, että eri kieliryhmien osuudet vastasivat koko mana tilannetta.
Mukanaolijat oli valittu Tallinnasta, Itä-Virumaan teollisuuskeskuksesta Kohtla-Järveltä sekä maaseutumaisesta Raplan maakunnasta. Haastatelluista 70 prosenttia oli vironkielisiä ja loput pääasiassa venäjänkielisiä. Tutkimuksessa olivat myös eri ikäluokat kattavasti mukana.
Vastaavanlainen asennetutkimus on aiemmin tehty Latviassa ja parhaillaan sellainen on tekeillä Liettuassa.
Ympäristötutkimuksista toivotaan olevan apua mm. muokattaessa Baltian maiden lainsäädäntöä EU:n normien mukaiseksi. Viron kansallisessa ympäristöstrategissa on painopisteiksi nostettu koulutuksen lisääminen ja tietoisuuden nostaminen kansalaisten keskuudessa.
STT-MH
22.10.1999
