Ahtisaarenkin ottamista esivaaliin väläytettiin

Ahoa kannustettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi



Keskustan puoluevaltuuskunta patisti lauantaina Tampereella turhaan puheenjohtaja Esko Aholta ilmoitusta asettumisesta presidenttiehdokkaaksi.


Valtuuskunnan käymässä keskustelussa Ahoa luonnehdittiin luontevimmaksi ja jopa itsestään selväksi ehdokkaaksi vaaleissa, joissa keskusta hakee revanssia eduskuntavaalien niukalle kakkossijalle.

Aho lupasi aikaistaa ratkaisuaan juhannuksesta, johon hän alunperin tähtäsi. Aikatauluun vaikuttaa puoluevaltuuskunnan käymä keskustelu, jossa pantiin huomattavasti aiempaa enemmän painoa presidentinvaaleissa menestymiseen.

Aho sanoi olleensa ennen eduskuntavaaleja henkisesti täysin varautunut siihen, ettei hän missään tapauksessa pyri presidenttiehdokkaaksi. Hallitusratkaisu on kuitenkin pannut miettimään asioita uudelleen.
- Jos lähtee ehdokkaaksi, pitää lähteä siitä, että tulee presidentiksi, Aho huomautti.

Hän haluaa kaikkien edellytysten olevan kunnossa ja olla myös itse varma siitä, että halua ryhtyä leikkiin.

Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kaikkosen mielestä Aholla on vain yksi painava syy lähteä puoluejohdosta. Se on toimiminen tasavallan presidenttinä.

Useiden muiden puhujien joukossa myös kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä kiirehti Ahon asettumista "kansanliikkeen" ehdokkaaksi.

Helsinkiläinen yrittäjä Riitta Antinmäki-Vesterinen tarjosi täysin uutta näkökulmaa. Hänen mielestään keskustan tulisi harkita Martti Ahtisaaren ottamista myös keskustan jäsenäänestykseen, jos istuva presidentti on mukana SDP:n esivaalissa.

Antinmäki-Vesterinen perusteli esitystä sillä, ettei Ahtisaarella ole enää SDP:n jäsenkirjaa. Lisäksi hänellä on kannatusta eri puolueissa, myös keskustassa.
- Kun vaalivoitosta huolimatta jäimme oppositioon, täytyy tämän ratkaisun takana olla myös presidentin tahto, esityksen tekijä huomautti.

Uusi ja outo ajatus ei kirvoittanut keskustelussa minkäänlaisia kommentteja. Aho itse piti kokoussalin ulkopuolella Ahtisaaren mukaantuloa teoreettisesti mahdollisena, mutta tuskin todennäköisenä.

Vaikka ajatus sinänsä kuvaa suoraksi kansanvaaliksi muuttuneen presidentinvaalin luonnetta, vaatisi se riittävän määrän ehdottajia ja luonnollisesti myös presidentti Ahtisaaren suostumuksen.

Periaatteessa istuva tasavallan presidentti voisi olla ehdokkaana useammankin puolueen esivaaleissa ja saada toisissa enemmän ja toisissa vähemmän ääniä.

Keskustan mahdollinen esivaali käydään 4. syyskuuta. Ehdokkaat siihen tulee esittää kesäkuun loppuun mennessä. Presidenttiehdokas nimetään ylimääräisessä puoluekokouksessa 8. lokakuuta Helsingissä.

EU-ehdokkaiksi on tungosta

Keskustan kaksipäiväisessä puoluevaltuuskunnan kokouksessa valmistaudutaan presidentinvaaleja selkeämmin seitsemän viikon kuluttua pidettäviin EU-parlamenttivaaleihin.

Sunnuntaina valtuuskunta hyväksyy puolueen Eurooppa-ohjelman ja täyttää vielä avoimina olevat kahdeksan ehdokaspaikkaa. Piirit ja jäsenjärjestöt tarjoavat niille kaikkiaan viittätoista henkilöä.

Puoluehallituksen lauantaina tekemän esityksen mukaan ehdokkaiksi valittaisiin erikoissairaanhoitaja Arja Eeva Suonenjoelta, professori Torsti Kivistö Espoosta, koulutussuunnittelija Maija-Liisa Lindqvist Lahdesta, TV-tuottaja Raija Pelli-Tuomela Ylöjärveltä, varatuomari Seppo Pelttari Torniosta, kunnanjohtaja Satu Procopé Uukunniemeltä, johtaja Pirjo Siiskonen Mikkelistä ja tekniikan yo. Johanna Vainiomäki-Andersson Vammalasta.

Puoluesihteeri Eero Lankia toivoi puoluehallituksen listan hyväksymistä mahdollisimman yksimielisesti. Erityisen tärkeänä hän piti kuuden naisehdokkaan nimeämistä. Jo aiemmin marraskuussa asetetut seitsemän ehdokasta ovat kaikki miehiä.

Keskusta on solminut vaaliliiton kristillisten ja RKP:n kanssa. Kristillisillä on liitossa kaksi ja RKP:llä kolme ehdokaspaikkaa.

STT-IA
24.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE