Keskustan EU-ohjelmassa vastustetaan liittovaltiokehitystä

Keskustan puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina Tampereella Eurooppa-ohjelman, jolla puolue lähtee kesäkuun EU-parlamenttivaaleihin.

Ohjelmassa korostetaan, että ministerineuvoston asema EU:n tärkeimpänä toimielimenä pitää säilyttää. Sen päätöksenteossa on tärkeimmissä asioissa noudatettava yksimielisyyden periaatetta.

EU-parlamentin valtaoikeuksia voidaan keskustan näkemyksen mukaan lisätä vain sellaisessa päätöksenteossa, jota kansalliset parlamentit eivät kykene neuvoston kautta valvomaan.

Keskusta ilmoittaa sitoutuvansa Eurooppa-politiikassaan työllistämiseen talouden rakenteita uudistamalla. Ympäristöpolitiikkaa tulisi tehostaa mm. verotusta koskevien ratkaisujen avulla. Yhteisen ulkopolitiikan halutaan palvelevan jäsenmaiden turvallisuutta. Itälaajenemisessa puolue haluaa noudattaa hallittua linjaa.

EU-listalle uusia ehdokkaita

Valtuuskunta nimesi EU-vaaleihin kahdeksan uutta ehdokasta. He ovat erikoissairaanhoitaja Arja Eeva Suonenjoelta, professori Torsti Kivistö Espoosta, koulutussuunnittelija Maija-Liisa Lindqvist Lahdesta, agrologi Meri Harala Tammelasta, varatuomari Seppo Pelttari Torniosta, kunnanjohtaja Satu Procopé Lappeenrannasta, johtaja Pirjo Siiskonen Mikkelistä ja tekniikan yo. Johanna Vainionmäki-Andersson Vammalasta.

Järjestövaliokunnan listalla viime hetkeen asti ollut TV-tuottaja Raija Pelli-Tuomela Ylöjärveltä kieltäytyi.

Syksyllä ehdittiin jo nimetä seitsemän ehdokasta. Heidän joukossaan ovat nykyiset EP:n jäsenet Kyösti Virrankoski, Samuli Pohjamo ja Paavo Väyrynen sekä entinen eduskunnan varapuhemies Mikko Pesälä.

Muut aiemmin valitut ehdokkaat ovat maatalousyrittäjä Timo Kaunisto Laitilasta, teol. yo. Antti Pentikäinen Helsingistä ja maanviljelijä Jari Rouvinen Liperistä.

Väyrynen pitää avoimena esivaaliehdokkuuttaan

Keskustan europarlamentaarikkoryhmää johtava Paavo Väyrynen luonnehti puolueen EU-ohjelmaa suhteellisen hyväksi, vaikka hän aikookin omassa kampanjassaan vielä selkeämmin vastustaa EU:n kehitystä amerikkalaismallisen liittovaltion suuntaan.

Väyrysen mielestä suurissa poliittisissa ryhmissä istuvat suomalaiset EU-parlamentaarikot ovat kulkeneet tässä kysymyksessä ryhmiensä valtavirran mukana. "Piilofederalismia" ei ole vastustettu hänen mukaansa kyllin pontevasti.

Väyrynen jätti sunnuntaina avoimeksi omat EU-vaalien jälkeiset suunnitelmansa. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta olla mukana keskustan esivaalissa presidenttiehdokasta valittaessa.

Väyrynen muistutti puolueessa tehdystä periaatepäätöksestä käydä vaalit kerrallaan. Pyytäjiä on hänen mukaansa kuitenkin riittänyt.

Puoluevaltuuskunta vahvisti sunnuntaina esivaalin pelisäännöt. Ehdokkaat tulee esittää kesäkuun loppuun mennessä. Esivaali järjestetään 4. syyskuuta ja presidenttiehdokas nimetään ylimääräisessä puoluekokouksessa 8. lokakuuta.

Puolueen jäsenyhdistysten henkilöjäsenien ohella esivaalissa voivat äänestää myös ulkopuoliset. Osallistuminen vaatii kirjallisen ilmoituksen ja lupauksen siitä, ettei asianomainen osallistu minkään muun puolueen presidenttiehdokkaan valintaan. Myös ennakkoon äänestäminen on mahdollista.

Puoluevaltuuskunta hyväksyi kuluvalle vuodelle talousarvion, jossa varaudutaan 716 000 markan luottotappioon. Summa koostuu kuluista, joita keskustalla on ollut valmistautumisesta Helsingin Etu-Töölössä sijaitsevan entisen Apollon yhteiskoulun ostohankkeeseen.

Keskustan oli määrä tehdä noin 10 miljoonan markan hintaisesta rakennuksesta uusi puoluetoimisto. Kauppaa koskeva esisopimus talon omistavan SOL-Siivouspalvelun kanssa raukesi kuitenkin viime syyskuun lopussa, eikä sitä ole uusittu.

Keskusta epäilee, että omistajalla on kiikarissa paremman hinnan maksava toinen ostaja.

NATO:n pommitukset lisänneet kärsimyksiä

Puoluevaltuuskunta hyväksyi poliittisen kannoton, jossa pahoitellaan ajautumista vaikeaan väkivallan kierteeseen Kosovon kriisissä.

Kannanoton mukaan NATO:n tekemät ilmaiskut ovat vahingoittaneet Jugoslavian demokraattisten voimien toimintamahdollisuuksia ja lisänneet siviiliväestön kärsimyksiä.

Valtuuskunta tuomitsee myös Jugoslavian asevoimien toteuttaman väkivaltaisen etnisen puhdistuksen ja pitää presidentti Slobodan Milosevicia pääsyyllisenä kriisiin.

Rauhan palauttaminen ja jälleenrakennustyön aloittaminen edellyttävät keskustan näkemyksen mukaan ennen muuta alueen oman rauhantahdon ja demokratian kehittämistä.

STT-IA
25.4.1999