Lauantain politiikkaa lyhyesti


Paasio valmis presidenttiehdokkaaksi

Europarlamentaarikko Pertti Paasio (sd.) on valmis lähtemään mukaan kamppailuun SDP:n presidenttiehdokkuudesta, jos hän saa puolueen kentältä riittävän tuen. Paasio kertoi asiasta lauantain Turun Sanomissa.

Päästäkseen SDP:n esivaaleihin Paasion olisi saatava taakseen kymmenen puolueosastoa tai nimilistaa. Tätä määrää ei ollut vielä viikonlopun alkaessa koossa.
- Minuun on otettu yhteyttä, ja olen sanonut, että ehdottaa saa, Paasio kertoi.

Liikkeelle paneva voima oli Paasion mukaan hänen oma puolueosastonsa, Nummenmäen Työväenyhdistys.

Paasio ei vielä antanut lopullista vastausta siihen, onko hän ehdolla vai ei. Presidentti Martti Ahtisaaren ratkaisu voi vaikuttaa, Paasio lisäsi. Hän vakuutti, ettei hänen mahdollinen ehdokkuutensa ainakaan heijasta tyytymättömyyttä Ahtisaareen.


SAK: Keskustalla edelleen työreformiongelma

SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma arvioi, että keskustan työreformilinjan jatkuessa on puolueella edelleen vaikeuksia saavuttaa palkansaajien luottamus.

Heinäluoma kommentoi keskustan puheenjohtaja Esko Ahon puhetta, jossa tämä piti kiinni työreformin keskeisistä osista. Tämä osoittaa, että keskustajohto haluaa edelleen lainsäädännöllä poistaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja työehtojen vähimmäissuojan, Heinäluoma totesi.

- Puheet työelämän asiantuntemuksen suuremmasta käytöstä työreformin jatkokehittelyssä on selvästi suunnattu enemmänkin keskustan oman kentän rauhoittamiseen kuin todelliseen muutokseen, arvioi Heinäluoma.

Heinäluoma arveli keskustan nyt syyttävän tiedottajia ja tiedotusvälineitä huonosta vaalimenestyksestä ja oppositioon jäämisestä.
- Jos vika ei kuitenkaan ollut tiedotuksessa, vaan itse asiassa, on ongelma edelleen jäljellä.


Lipponen haluaa Ahtisaaren jatkavan

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) toivoo, että tasavallan presidentti Martti Ahtisaari voisi jatkaa tehtävässään seuraavankin kuusivuotiskauden. Lipponen otti kantaa presidenttiasiaan lauantaina Savonlinnassa.

Pääministeri totesi nykyisen presidentin nauttivan suurta arvostusta ulkomailla. Hän korosti presidentin hoitaneen tehtäväänsä mallikkaasti. Asetettujen ehdokkaiden suostumuksesta riippuen SDP järjestää toukokuussa esivaalin puolueen presidenttiehdokkaasta.

Lipponen puhui sosialidemokraattien Mikkelin piirin kokouksessa.


Siimes ei aio presidenttiehdokkaaksi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ilmoitti lauantaina, ettei hän ole käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Kysymys nousi esiin vasemmistoliiton puoluehallituksen kokouksessa.

Siimes ilmoitti haluavansa keskittyä ministerinä hallituspolitiikan sisältökysymyksiin ja vasemmistopolitiikan kehittämiseen puolueen puheenjohtajana. Hän lisäsi, että suomalaisessa vallanjaossa presidentin asema on jo muuttunut voimakkaasti, ja uusi perustuslaki tuo siihen yhä muutoksia. Eduskunnan ja hallituksen valta vahvistuu sekä sisä- että ulkopolitiikassa.

Puoluehallituksen keskustelussa ei mainittu vielä muitakaan nimiä, eikä kukaan muukaan ilmoittautunut ehdolle.

Vasemmistoliitto pohtii presidenttiasiaa 11. kesäkuuta pidettävässä puoluehallituksen kokouksessa ja ratkaisee kantansa lopullisesti 19. kesäkuuta pidettävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Vasemmistoliitossa ei ole vielä päätetty, asettaako se oman ehdokkaan vai tukeeko se SDP:n ehdokasta.


Paasilinna vaatii pommituksia lopetettaviksi

EU-parlamentaarikko Reino Paasilinna (sd.) vaatii NATO:n pommituksia Jugoslaviassa lopetettaviksi heti.

Hänen mukaansa pommitukset ovat johtaneet päinvastaiseen tulokseen kuin tavoiteltiin.
- Tulitauko, akuutin pakolaisongelman hoitaminen ja uudet rauhanneuvottelut ovat oikeampi tie. YK ja Etyj on sidottava uudelleen mukaan ratkaisuun Balkanin rauhankonferenssin muodossa, Paasilinna sanoi lauantaina Ylöjärvellä.

Paasilinna arvioi, että NATO tiedustelu on ollut huonoa, kun se ei ymmärtänyt serbien kansalliskiihkoista päättäväisyyttä.
- Seuraukseksi tulee, että EU-maat joutuvat pakolaisongelman hoitamisessa korjaamaan sitä satoa, jota NATOn pommikoneet nyt kylvävät Balkanilla.

Paasilinna olisi jatkanut serbien painostamista rauhaan taloudellisin ja poliittisin keinoin.


Lundh: Työllisyystavoitteen toteutuminen metallialan harteilla

Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh katsoo hallituksen työllisyystavoitteen toteuttamisen lankeavan pääsääntöisesti metallialan harteille. Metalliliiton Kymin ja Savo-Karjalan 100-vuotisaluejuhlassa puhunut Lundh varoitti samalla uhkaavasta työvoimapulasta.

- Jos yhtälöä työvoiman tarpeen ja tarjonnan suhteen ei saada yhteen, laukeaa nyt kytemässä oleva metallialan työvoimapulapommi. Se merkitsee, että tuotannon ulkoistaminen maamme rajojen ulkopuolelle kiihtyy. Tämä veisi hallituksen asettamalta 70 prosentin työllisyysasteelta pohjan pois, sanoi Lundh lauantaina Varkaudessa.

Lundhin mukaan työvoiman ammattitaidon ylläpitäminen ja laajentaminen on ennen kaikkea työnantajien vastuulla. Yhteyksiä on pidettävä yllä niin kouluttajiin kuin työmarkkinajärjestöihinkin päin.

- Tämän kolmikannan kautta voidaan metallialalla ryhtyä määrätietoisesti toteuttamaan EU:n elinikäistä oppimisen projektia, jolla päivitetään jo työssä olevan työvoiman ammattitaitoa. Samaan aikaan on panostettava ammatilliseen koulutukseen.

Lundh sanoi liittonsa olevan valmis kehittämään edelleen oppisopimusjärjestelmiä ja räätälöimään niitä yritysten tarpeiden pohjalta.

- Meidän ehtomme on yksiselitteisen selvä. Oppisopimuksen tulee tähdätä toistaiseksi voimassa olevaan pysyvään työpaikkaan. Oppisopimusjärjestelmää ei saa käyttää työvoimakapasiteetin täyttämisen keinotteluna. Työnantajien on tunnettava moraalia ja etiikkaa työvoima- ja henkilöstöpolitiikassaan.


Vasemmistoliitto nostatti eurovaali-intoa

Vasemmistoliitto esitteli europarlamenttiehdokkaitaan lauantaina Helsingissä. Eurooppalainen Suomi-yhdistyksen toiminnanjohtaja, eurovaaliehdokas Matti Viialainen innosti palkansaajia äänestämään, koska parlamentin valta kasvaa merkittävästi, kun vappuna astuu voimaan EU:n toimintatapoja uudistava Amsterdamin sopimus.

- Ei ole lainkaan yhdentekevää ketkä eurooppalaisia päätöksiä ovat tekemässä. Palkkarahojemme arvo ja ostovoima määräytyy jatkossa yhä enemmän koko euroalueen taloudellisen suorituskyvyn ja harjoitettavan politiikan mukaan, Viialainen sanoi.

Vasemmistoliitolla on EU-parlamentissa kaksi edustajaa. EU-kriitikkona tunnettu Esko Seppäsen lisäksi puoluetta edustaa Inna Ilivitzky, joka peri paikkansa eduskuntaan siirtyneeltä Outi Ojalalta. Sekä Seppänen että Ilivitzky ovat ehdolla kesäkuun 13. päivä pidettävissä vaaleissa.


SKP paheksui Vasemmistoliittoa

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen moitti vasemmistoliiton parlamenttivaalikampanjaa äänestäjien sumutuksesta.

- Voi kysyä, onko esimerkiksi Esko Seppäsen roolina vain kerätä EU-kriittisiä ääniä puolueelle, joka toteuttaa hallituksessa juuri sitä emuttamista, liittovaltioistamista ja NATO-suuntausta, jota Seppänen arvostelee, Hakanen sanoi puhuessaan Turussa.

Hakasen mukaan SKP ehdottaa EU:ta vastustavien ja siihen kriittisesti suhtautuvien yhteisen vaaliliiton muodostamista. Myös SKP:n listat ovat avoinna muissa puolueissa toimiville ja sitoutumattomille EU-kriittisille ehdokkaille, hän lisäsi.


Viinanen: Eläkeremontti aloitettava tel-järjestelmästä

Vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen katsoo, että eläkejärjestelmän uudistaminen olisi aloitettava työttömyysturvasta ja työttömyyseläkkeestä. Näihin järjestelmiin sisältyvä yli 55-vuotiaiden varhainen työttömyyseläkkeelle siirtyminen pitäisi Viinasen mukaan saada loppumaan.

Viinanen arveli Turun Sanomissa lauantaina, että tämän työttömyyseläkeputken tukkimiseen ei lainsäätäjiltä kuitenkaan löydy rohkeutta.

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verovähennysten ja ehtojen kiristäminen ei Viinasen mielestä ole hyvä keino, mikäli suomalaisten keskimääräistä eläköitymisikää halutaan nostaa.
- Ehtojen muutoksella tukahdutettaisiin ihmisten into täydentää oma-aloitteisesti eläketurvaansa, totesi Viinanen.

Koonnut: IA
24.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE